Sibelius, kuolematon -musiikillinen pienoisnäytelmä on paikallisten tekijöidensä, käsikirjoittaja Anne Pentin ja ohjaaja–dramaturgi Mikko Rantasen, näkemys Suomen kansallissäveltäjästä. Turun Sibelius-museon lavalla näytelmää esitetään noin kuukauden päivät.
TEATTERI. Turussa sijaitsevan Sibelius-museon lavan valloittaa 20. marraskuuta alkaen Sibelius, kuolematon -pienoisnäytelmä. Näytelmän käsikirjoittajana on naantalilainen Anne Pentti ja ohjaajana kaarinalaistaustainen Mikko Rantanen.
Rooleissa nähdään Kari Rantanen, Petri Aulin ja Jussi Tanhuanpää. Aulin ja Rantanen käyvät nuoren ja vanhan Sibeliuksen rooleissaan vuoropuhelua keskenään. Oman näkövinkkelinsä tarinaan tuo Sibeliuksen hyvä ystävä, italialainen säveltäjä ja pianisti Ferruccio Busoni, jota Tanhuanpää esittää.
– Tapaamme keskustella vähän kaikenlaisista asioista ihan siviilissäkin, omina itsenämme. Tällaisesta kemiasta on vain hyötyä roolityöskentelyssä, nuoren Sibeliuksen roolin omaksunut Aulin ja vanhaa Sibeliusta esittävä Rantanen hymyilevät.
– Tiesimme etukäteen kappaleita Sibeliuksen tuotannosta, niitä tunnetuimpia, mutta emme juuri hänestä henkilönä. Tiedon etsiminenkin osoittautui hankalaksi, sillä esimerkiksi hänestä tehdyistä radiohaastatteluista vain yksi on säilynyt tähän päivään asti, jatkavat Rantanen ja Aulin.
Tuttuja ja tuntemattomampia helmiä
Kolmatta kertaa yhdessä työskentelevät Anne Pentti ja Mikko Rantanen jatkavat Sibelius-tulkinnassaan paikkasidonnaisen esittävän taiteen parissa.
– Edellinen esityspaikkaansa linkittynyt yhteinen näytelmämme oli Arkkitehdit, jota esitettiin arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa Villa Staffans -huvilassa, Kakskerrassa. Nyt vuorossa on näkemyksemme Sibeliuksesta. Ehdotonta ”tällainen hän oli” -dokumenttia emme tälläkään kertaa tehneet, Rantanen kertoo.
– Eräs mielenkiintoinen yhtymäkohta löytyi myös näiden kahden näytelmän väliltä. Nimittäin Sibelius-museon konserttitilaan tutustuessamme huomasimme, että katsomon tuolit ovat Erikin sisustusarkkitehti-tyttären Carin Bryggmanin suunnittelemat, Pentti toteaa.
Rantasen mukaan näytelmässä kuullaan vähemmän tunnettuja helmiä Sibeliuksen laajasta tuotannosta.
– Mukana on paljon mielenkiintoisia ja hyviä teoksia, enimmäkseen tuntemattomampia helmiä sekä aivan muutama tuttu kappale. Kaikki näytelmän musiikki esitetään lavalla livenä sopraanoKirsti Tuomisenja pianisti Jaana Luuppalan toimesta. Reilun tunnin mittaisessa esityksessä on 14 kappaletta eli lähes koko ajan soi, Rantanen sanoo.
Sibelius-museolta tila on varattu marras–joulukuussa yhteensä kahdeksaksi esitysillaksi.
– Siinä esityskausi sitten on, ei ole tarkoitus esittää enempää, Rantanen lisää.
Tavallinen ihminen
Näytelmäteos esittelee Sibeliuksen tavallisena ihmisenä, joka voi luoda jotain ainutkertaista musiikin voimalla.
– Kun Mikko heitti ilmoille idean Sibeliuksesta kertovasta esityksestä, kynnys tuntui ensi alkuun korkealta: Käsikirjoittaisinko näytelmätekstin maailmanlaajuisesti tunnetuimmasta suomalaisesta säveltäjästä? Kyllä kirjoitin, ja vielä paljoakaan säveltäjästä tietämättä etukäteen. Eikä sen puoleen katsojankaan tarvitse hänestä ennakkotietoja tullessaan katsomaan näytelmäämme, kertoo Anne Pentti.
– Sibelius oli kuitenkin loppujen lopuksi ihan tavallinen ihminen, joka nuorempana rellesti ravintoloissa, ja jonka lääkäriveli Christian auttoi pulasta. Ja näin taiteilijaelämä sai jatkua jälleen normaaliin tapaan, jatkaa Pentti.
Ystävyyttä yli kulttuurirajojen
Alusta alkaen oli selvää, että oli löydettävä uusi lähestymistapa kaikkien tuntemaan kansallissäveltäjäämme. Tuoretta näkökulmaa tekstiin toi Sibeliuksen säveltäjäystävä Ferruccio Busoni.
– Ajattelin, että tässä on oltava jotain johdatusta, kun olin lomalla Italian Triestessä sattumalta törmännyt rakennukseen, jonka pienenpieni kyltti oli ilmoittanut Ferruccio Busonin kotitaloksi. Eikä siitä ollut kulunut kauaakaan, kun Mikko oli maininnut Busonista minulle! Anne Pentti kertaa käsikirjoituksen syntyvaiheita.
Pentin mukaan perhe-elämä saattoi joskus myös vähän ärsyttää taiteilijasielua.
– Sävellystyöhön keskittyminen oli niin ja näin, kun kotia remontoitiin ja lapset ääntelivät, Hänen mieltään vaivasi myös huoli rahojen riittävyydestä, sillä talouden varat olivat usein tiukalla.
Keski-iän ylityspiste on kenelle tahansa rankka paikka, niin myös säveltäjämestarille. Käsikirjoituksen mukaan Sibeliuksen mielessä kasvoi uusi huoli: mitä jos luovuus heikkenee iän myötä vähenevien voimien mukana?
Katariina Mäkinen-Önsoy
