Lastenkodeissa asuvat lapset saavat tänään puheenvuoron Turussa

Maskussa pohditaan lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa

Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus, jonka Suomi on ratifioinut kaikkine lisäpöytäkirjoineen.

LAPSET. Turku ja 18 muuta Suomen kuntaa toteuttavat Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan mallin tarkoitus on auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Lapsiystävällisen kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy myös mukana olevien kuntien talousarvioissa.

Turku otti mallin käyttöön pari vuotta sitten ja tämän vuoden huhtikuussa se sai Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tunnustus myönnetään sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Se ei siis tarkoita, että työ olisi valmis. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta, ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

Lapsiystävällinen kunta -malli on kansainvälinen. Se on kehitetty vuonna 1989, mutta Suomeen se on tuotu vasta vuonna 2012. Vaikka mukana on vasta 19 kuntaa, jo 23 % alle 18-vuotiaista asuu niissä kunnissa, joissa malli on käytössä, sillä suuria kuntia on saatu hyvin mukaan.

Lapsiraadit pääsevät linjaamaan Turussa

Turun kaupungin osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskalan mukaan mallin käyttöönotto on saanut aikaan sen, että lasten ja nuorten hyvinvointia mietitään nyt kaikilla toimialoilla.

– Ennen kaikki ovat tehneet hyviä asioita omissa ympyröissään. Nyt olemme paremmin perillä kokonaiskuvasta. Meillä on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, johon kuuluu kaikki kaupungin toimialat, poliisi ja kolmannelta sektorilta esimerkiksi seurakunnat, hän kertoo.

Tähän mennessä Niskalan mukaan yksi hienoimmista esimerkeistä Turun lasten ja nuorten osallisuuteen liittyen ovat lastenkotien lapsiraadit. Tänään lapsen oikeuksien päivänä Kupittaan urheiluhallissa järjestetään hyvinvointitapahtuma yhteistyössä yliopiston ja kolmannen sektorin kanssa. Illalla urheiluhalliin kokoontuu iso lastenkotien yhteinen lapsiraati, jolta kunta pääsee kuulemaan, mitä lastenkodeissa asuvilla lapsilla on sydämellään.

Ensi vuonna Turun kouluissa aletaan panostaa enemmän nuorten mielenterveyteen lisäämällä mielenterveyspalveluja koulujen arkeen.

Maskussa mietitään lapsivaikutusten arviointia

Seuraava haku Lapsiystävälliseksi kunnaksi alkaa tammikuussa. Turun lisäksi myös muutamissa muissa Turun seudun kunnissa päättäjät ovat ehdotelleet mallin käyttöönottoa, erityisesti viime vuoden kuntavaalikampanjoissaan, mutta päätöksiä ei olla vielä tehty.

Maskussa pohditaan parhaillaan lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa. Asia on valmistelussa, mutta päätöksiä ei olla tehty.

– Mietimme parhaillaan, mitkä olisi hyvät arviointikriteerit. Tämä on aika laaja asia ja vaatii koko organisaation pohdintaa. Lapsiystävällisyys nostetaan esiin kuntamme visiossa. Nyt mietitään, miten sitä voitaisiin kehittää, kertoo kunnanjohtaja Arto Oikarinen.

Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta jätettiin syyskuussa Maskun kunnanvaltuustossa aloite, jonka allekirjoitti 25 valtuutettua, eli selkeä enemmistö kaikista valtuutetuista.

Aloitteen esitteli kokoomuksen kunnanvaltuutettu Susanna Lehtojärvi.

– Pitkän linjan strategisena tavoitteena haluaisin, että Masku on mukana Lapsiystävällinen kunta -mallissa, hän toteaa Seutusanomille lokakuussa antamassaan haastattelussa.

Maskussa valmistellaan tällä hetkellä strategiaa, jonka osaksi Lehtojärvi pyrkii tuomaan juuri lapsinäkökulmaa.

– Maskussa joka neljäs kuntalainen on alle 18-vuotias, ja siksi on tärkeää, että heidät osallistetaan päätöksentekoon. Ja tämä ei tarkoita sitä, että valmistelutyössä osallistettaisiin esimerkiksi pelkästään lasten vanhempia, vaan myös lapsia itseään, ehdottaa Lehtojärvi.

Satoa korjataan vuosien päästä

Unicefin asiantuntija Sanna Koskinen on huolissaan nykysuuntauksesta, jossa lapsiperheiden etuuksia leikataan. Lapsiperheistä jo 10 % on vähävaraisia.

– Meillä ei edelleenkään ole riittäviä ennaltaehkäiseviä palveluita. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on tuonut viimeisen kolmen vuoden aikana paljon kehitystä, mutta tuloksia saadaan vasta pidemmällä aikavälillä. Näissä asioissa satoa korjataan vasta vuosien päästä, hän toteaa.

Janica Vilen