Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi maanantaina 17. syyskuuta. Vaalikone aukeaa 8. lokakuuta, ennakkoäänestys järjestetään 6.–10. marraskuuta ja varsinaiset vaalit käydään 18. marraskuuta. Äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä, eli näissä vaaleissa noin 3 miljoonalla ihmisellä.
SEURAKUNTA. Marraskuun seurakuntavaaleissa ehdokkaita on mukana kaikkiaan 16 200. Edelliseen vaaliin nähden vähennystä on lähes 20 prosenttia. Jaossa olevien paikkojen määrään suhteutettuna hieman yli puolet ehdokkaista tulee valituksi. Uusia ehdokkaista on 70 prosenttia.
Ikä- ja sukupuolijakaumaltaan ehdokasjoukko näyttää melko samalta kuin edellisissä vaaleissa. Ehdokkaiden keski-ikä on 54,6 vuotta, eli taas hieman korkeampi kuin viime kerralla. Kaikista ehdokkaista alle 30-vuotiaita on reilut 7 prosenttia.
Sukupuolijakauma on lähes täsmälleen sama kuin viimeksi: kaikista ehdokkaista miehiä on 48 prosenttia ja naisia 52 prosenttia, mutta paikalliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Rymättylän seurakunnassa miehiä on ehdokkaista alle neljännes.
Puoluepoliittisten listojen ehdokkaita on neljännes kaikista ehdokkaista. Keskusta on ehdokkaiden yleisin taustapuolue. Sen jälkeen tulevat SDP ja Kokoomus. Myös Perussuomalaiset, Vihreät, Vasemmisto ja KD ovat valitsijayhdistysten takana. Muista taustaryhmistä Tulkaa kaikki -liike, vanhoillislestadiolaiset ja partiolaiset ovat valtakunnallisesti merkittävimpiä.
Maskuun Vihreä kirkko -lista
Monissa pienemmissä seurakunnissa listoja on vain yksi tai kaksi. Maskussa mukana on kuitenkin seitsemän eri listaa, uutena Vihreä kirkko. Yhteensä Maskussa on 38 ehdokasta. Heistä naisia on 20 ja miehiä 18. Vain yksi ehdokas on alle 30-vuotias. Valtuustoon valitaan 23 päättäjää.
Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen uskoo, että uudet valtuutetut pääsevät ottamaan kantaa muun muassa maakauppoihin ja investointisuunnitelmaan.
– Siellä linjataan, mitä korjataan ja missä järjestyksessä. Esimerkiksi Mannerlahden mahdolliset korjaustyöt ovat varmasti tapetilla. Valtuutetut seuraavat myös taloutta ja miettivät, onko nykyinen työntekijämäärä hyvä, hän kommentoi.
Seurakuntatalon kohtalo puhuttaa Ruskolla
Ruskolla tullaan valitsemaan 19-jäseninen valtuusto. Ehdokkaita on 29. Heistä naisia on 17 ja miehiä 12. Alle 30-vuotiaita on vain yksi.
Ruskon yksi tärkein kysymys tulee olemaan seurakuntatalon kohtalo.
– Uusi valtuusto linjaa, mitä sille tehdään. Siellä tarvittaisiin suuri remontti. Valtuusto päättää, lähdetäänkö sitä vielä korjaamaan. Muuten jatketaan toimintaa normaaliin tapaan ja pyritään lisäämään sitä, kommentoi Ruskon kirkkoherra Pasi Salminen.
Nousiaisiin aiempaa pienempi valtuusto
Nousiaisten seurakunnassa jäsenmäärä on viime vaalien jälkeen tippunut alle 4 000 ihmisen, joten entisen 19 valtuutetun sijaan tällä kertaa valitaan vain 15 valtuutettua. Ehdokkaita on 20, kolmella eri listalla. Naisia on ehdolla 11, miehiä 9. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita ei ole ollenkaan.
Nousiaisten kirkkoherra Juhana Markkula toivoo, että uusi valtuusto tarttuu nopealla aikataululla strategiatyöhön.
– Se on iso asia, joka antaa suuntaa sitten kaikelle muulle. Kun aloitin kirkkoherrana, lähdimme heti kasvattamaan toimintaa, joten strategiatyötä ei aloitettu silloin. Näen, että se on hyvä tehtävä uudelle valtuustolle ja odotan hyvää vuoropuhelua, kirkkoherra kommentoi.
Lisäksi päätöksentekoon tulee kiinteistöpuolen asioita ja talouden seurantaa.
– Talouspuolella ei ole hötkyilyn tarvetta, mutta vuosibudjettia pitää seurata. Yleinen trendi on, että jäsenmäärät laskevat ja niin on käynyt myös täällä, kirkkoherra toteaa.
Naantalissa toivotaan jäsenkadon pysähtymistä
Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa toimitetaan kahdet vaalit: toisissa valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon ja toisissa omaan seurakuntaneuvostoon.
Merimaskussa omaan seurakuntaneuvostoon valitaan 8 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon lähtee 4 valtuutettua. Ehdokkaita on yhteensä 11, joista 2 on ehdolla pelkästään seurakuntaneuvostoon. Äänioikeutettuja Merimaskussa on 1 067.
Naantalissa omaan seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 22. Ehdokkaita on yhteensä 59, joista 3 on ehdolla vain yhteiseen valtuustoon ja kaikki muut molempiin. Äänioikeutettuja on 9 451.
Rymättylässä valitaan seurakuntaneuvostoon 8 jäsentä ja valtuustoon 5. Ehdolla on 21 ihmistä, joista 11 on ehdolla vain seurakuntaneuvostoon, 8 ehdolla sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 2 ehdolla vain yhteiseen kirkkovaltuustoon. Äänioikeutettuja on 1 394.
Yhteensä yhtymän seurakunnissa on 91 ehdokasta, mikä on 23 ehdokasta vähemmän kuin vuoden 2014 vaaleissa. Tällä kertaa naisia on ehdolla yhteensä 51 ja miehiä 40. Suurin sukupuoliero on Rymättylässä, jossa naisia on ehdolla 16 ja miehiä vain 5. Merimaskussa ja Rymättylässä ei ole yhtään alle 30-vuotiasta ehdokasta. Naantalissa alle 30-vuotiaita on ehdolla 4.
Naantalin seurakuntayhtymässä ei ole viestintäsihteeri Merttu-Mari Huoposen mukaan tulossa mitään suurempia investointeja tai muuta sellaista, joka nousisi vaaleissa erityisen keskustelun kohteeksi. Vaalikeskustelu pyörii samojen teemojen ympärillä kuin valtakunnallisestikin.
– Meilläkin kamppaillaan jäsenkadon kanssa. Toivon, että uudet luottamushenkilöt ottavat tämän asian tosissaan, Huoponen kommentoi.
Huoposen mukaan seurakuntayhtymän alueella kirkosta eroaa vuosittain noin 100 ihmistä. Jäseniä on viime vuoden tilinpäätöksessä tilastoitu Naantalissa 11 589, Merimaskussa 1 373 ja Rymättylässä 1 714, eli yhteensä 14 676.
Raision seurakuntaan uusi strategia
Raisiossa ehdokkaita on 51. Heistä valitaan 27, kuten viimeksikin. Naisia on ehdolla 24 ja miehiä 27. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 2. Ehdokkaista 17 kuuluu nykyiseen valtuustoon.
Juuri työnsä aloittanut uusi kirkkoherra Sari Lehti odottaa valtuuston strategiatyötä.
– Raision seurakunnan strategian edellisestä päivityksestä on kulunut jo jonkin aikaa. Uskon, että uusi valtuusto pääsee srategiatyöhön käsiksi heti talven aikana. Osana strategiatyötä meidänkin tulee pohtia, miten saisimme jäsenyyttä vahvistettua, Lehti kommentoi.
Janica Vilen
