KOLUMNI. Suomen hallitus tuntuu tykästyneen sanaan yksityistäminen siinä määrin, ettei tavallinen kuntapäättäjä enää omassa päätöksenteossaan tiedä, mitä tulevaisuudessa pitää ottaa huomioon. Pitääkö varautua kunnan kiinteistöjen massiiviseen myymiseen vai onko edullisempaa ulkoistaa kunnan palvelut? Millä tavalla valtiovallan päätökset heijastuvat esimerkiksi kunnan verotuloihin ja muihin mahdollisiin avustuksiin?
Sote-lainsäädännön kokonaispakettia odotellessa kunnissa mietitään tällä hetkellä, mitä kiinteistöjä kannattaa jättää kunnan omaksi ja mitkä olisi järkevää myydä. Samoin myös pohditaan erilaisten palvelutoimintojen ulkoistamista, kuten esim. ruokahuolto, siivous- ja kiinteistönhoito. Voiko kunta tarjota tulevaisuudessa ruokahuoltopalvelujaan maakunnalle, mikäli kyse ei ole yhtiöitetystä palveluntuottajasta? Tämänhetkisen tiedon mukaan ei voi. Muuttuuko tämä tieto vielä tämän hallituskauden aikana, jää nähtäväksi.
Suomea myydään vauhdilla tällä hetkellä. Rautatiepalveluja kilpailutetaan, tärkeitä pörssiyhtiöitämme ollaan myymässä palasiksi, jopa työvoimapalveluja uhkaa yksityistäminen.
Tässä vain muutamia esimerkkejä, mitä muutoksia tällä hallituskaudella on tapahtunut.
Yksityistämisessä ei ole mitään pahaa, mikäli kuntalaisten palvelut säilyvät samanlaatuisina ja – hintaisina kuin kunnan niitä hoitaessa. Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, ettei yksityinen toimija välttämättä vastaa samalla tavalla yhteiskunnalliseen tehtäväänsä kuin julkinen palveluntuottaja. Julkisella taholla on toimiessaan virkavastuu, josta voidaan valittaa. Voittoa ei julkinen toimija tavoittele. Yksityisen palveluntuottajan vastuu on tuottaa voittoa omistajilleen mahdollisimman paljon.
Nackan kunnassa Tukholman lähellä Ruotsissa siirtyvät kirjastopalvelut kokonaan yksityisille toimijoille. Kunnan oma kirjasto hävisi kilpailutuksen. Halvaksi kilpailutus ei Nackan kunnalle tullut. Se maksoi pelkästä kilpailutuksesta 300 000 kruunua.
Suomalaisista kaksi kolmasosaa käyttää kirjastoa ja kirjastokortteja on maassamme kolmisen miljoonaa. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntauudistuksessa pois kunnilta, kuten hallitus on kaavaillut, kasvaa kuntien hyvinvointipalvelujen rooli merkittävästi. Tässä muutoksessa kirjastojen merkitys kunnissa kasvaa. Uskon itse, että me maskulaiset emme ulkoista kirjastopalvelujamme jo senkin vuoksi, että haluamme sen säilyvän ilmaisena palveluna.
Maija Salo, sd.
Maskun kunnanvaltuuston pj.
