Pohjolan oma Santiago de Compostela eli Pyhän Olavin reitti laajenee mereltä mantereelle. Reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa, Kalannissa, Yläneellä, Ulvilassa, Tyrväällä, Kalvolassa ja Sysmässä.
MATKAILU. Suunnitteilla oleva Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti esittäytyi Maskussa, Lemun koululla 16. lokakuuta. Reittiä valmistellaan kaksivuotisessa hankkeessa, jota rahoittaa kahdeksan Leader-ryhmää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.
Mannerreitti on jatkoa samannimiselle merireitille, joka kulkee Turusta Kaarinan ja Paraisten kautta aina Ahvenanmaan saaristoon ja sieltä Ruotsin puolelle, jossa reitti yhtyy olemassa olevaan Pyhän Olavin tiehen, St. Olavsledeniin.
– Mannerreitti on pidempi kuin merireitti, joka kulkee käytännössä Ahvenanmaan ja Paraisten alueella. Mannerreitti kattaa kymmeniä kuntia ja toista tuhatta kilometriä, Pyhän Olavin mannerreitti -hankekoordinaattori Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta sanoo.
Reitin perustaminen edustaa Tantarimäelle ennen kaikkea maaseudun kehittämistyötä.
– Hankkeella haetaan elävyyttä ja näkyvyyttä maaseudulle sekä palvelujen säilymistä ja mahdollisesti uusien syntymistä.
Pyhän Olavin reitin ja Euroopan kulttuurireitin status myönnetään Suomen saaristo-osuudelle virallisesti 19.11. Göteborgissa. Reitti avataan yleisölle 24.5.2019. Mannerreitin nettisivu on tällä hetkellä suomeksi, mutta se tullaan kääntämään myös englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi.
Hankkeen myötä Pohjoismaihin rakentuu yhtenäinen reitti, joka tuo työtä ja palveluita maaseudulle. Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitillä tulee olemaan käytössään yhtenevät logot, värit ja opasteet sekä kansainvälinen yhteistyö ja tunnettuus. Vuoden 2019 aikana reitti on kokonaisuudessaan valmiina merkittäväksi ja markkinoitavaksi.
– Kuluvan vuoden alussa perustettiin Suomen ja Ahvenanmaan Olavinreittien yhteinen kaksikielinen yhdistys Olavsleder i Finland rf – Suomen Olavinreitit ry, joka jatkaa työtä hankkeen päätyttyä, Tantarimäki kertoo.
Olavin jäljillä Lemussa
Hankkeessa herätetään eloon keskiaikainen pyhiinvaellusreitti Norjan Trondheimistä Venäjän Novgorodiin. Projektikumppanusten, Turun suomen- ja ruotsinkielisten yliopistojen sekä kuntien lisäksi mukaan kaivataan paikallista kotiseututuntemusta ja matkailualan toimijoita.
– Teoreettisesti reitti on jo olemassa, mutta nyt suunnitellaan, millaista ohjelmaa ja palveluja vaeltajille on paikallisesti tarjolla väylän kiintopisteinä toimivien kirkkojen lisäksi, Tantarimäki toteaa.
Osa tällä hetkellä reitille merkityistä kirkoista on pyhitetty Olaville, mutta ei kaikki. Pyhän Olavin kirkkoja löytyy kyllä pääreitin ulkopuolelta esimerkiksi Norjassakin, jossa kulkee useamman väylän reitistö.
– Turku on luonnollinen saranakohta meri- ja mannerreitille, sillä kaupunki on rakennettu Pyhän Olavin luostarin maille, Tantarimäki jatkaa.
Tantarimäki ymmärtää, että pyhiinvaellus samoin kuin Pyhä Olavikin saattavat olla hankalia myyntituotteita, mutta kulttuuri- ja luontomatkailun näkökulmasta ne ovat käsitteinä paljon laajempia kokonaisuuksia.
– Hyvinvointi, luonto, hiljaisuus ja hengellisyys kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän, hän täsmentää.
Tiesitkö?
– Norjalainen Olavi Haraldinpoika oli viikinki, ihmiskauppias ja palkkamurhaaja, josta tuli kuolemansa jälkeen sekä idän ortodoksisen että roomalaiskatolisen kirkon pyhimys.
– Viikinkiajan ja kristillisen keskiajan taittopisteessä vaikuttanut Pyhä Olavi toimi sillanrakentajana paitsi aikakausien myös idän ja lännen kirkkojen välillä.
– Koska Olavi kuoli kirkkoa vastustavia vastaan Norjan Stiklestadissa käydyssä taistelussa, häntä ryhdyttiin pitämään pian kuolemansa jälkeen marttyyrina.
– Pyhä Olavi haudattiin Trondheimiin, Norjan ensimmäiseen pääkaupunkiin, aiemmalta nimeltään Nidarosiin. Hänen kunniakseen kaupunkiin rakennettiin Euroopan suurimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva Nidarosin tuomiokirkko.
Tarinat innostavat
Kansanperinne tietää kertoa Pyhän Olavin matkoista Suomeen.
– Varmistusta sille, että Olavi olisi käynyt esimerkiksi Lemun alueella ei ole saatu, mutta kyllä hän on seudulla pyörinyt. Reittiä luodaan siis hyvien tarinoiden siivittämänä ja niiden ympärille, Sami Tantarimäki kertoo.
Paraisten Nauvossa asuvan arkkitehdin ja kulttuurihistorioitsijan Aaro Söderlundin mukaan reitistön kohteita on kartoitettu neliportaisella systeemillä.
– Ensimmäisenä ovat paikat, joissa Pyhä Olavi on henkilökohtaisesti käynyt. Päälähteenä käytetään 1200-luvun alkupuolella eli yli 200 vuotta Olavin kuoleman jälkeen Norjassa kirjoitettua Pyhän Olavin saagaa. Toisena ovat hänen kulttiinsa liittyvät kohteet, kuten esimerkiksi Pyhän Olavin kirkko Lemussa, Söderlund esittelee.
– Seuraavaksi organisaatiota kiinnostaa kaikki se, mikä lähiseudulla on keskiaikaista, vanhat sillat ja kartanolinnat. Viimeiseen kategoriaan kuuluvat sitten kaikki paikalliset perinneruoat, käsityöt, nähtävyydet ja tapahtumat, Söderlund lisää.
Olavi on historiallisesti hyvin mielenkiintoinen henkilö kaksijakoisen persoonansa ansiosta: Hän on sekä pakana viikinki että kristitty pyhimys.
– Hänestä tuli fennoskandian ylivoimaisesti suosituin pyhimys, mutta hänet tunnetaan oikein hyvin muuallakin. Kultti levisi idässä Novgorodiin asti. Lisäksi hän matkusti ja asui myös monissa Keski- ja Etelä-Euroopan kohteissa, kuten esimerkiksi Englannissa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa, Söderlund sanoo.
Saagan mukaan Suomessa Olavi liikkui nuoruudessaan viikinkilaivueineen Raaseporin linnan seudulla, nykyisessä Inkoossa.
– Hyökkäys ei onnistunut Olavin toiveiden mukaan merkkitulien takia. Puolustustoimintaa mahdollisesti johdettiin koko rannikkoalueen ainoalta muinaislinnavuorelta, Bornholmilta, joka sijaitsee Nauvossa, jatkaa Söderlund.
Katariina Mäkinen-Önsoy
