MIELIPIDE. Naantalin valtuustossa kävi selväksi, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulun palveluverkkojen mitoitus on 300 lasta todennäköistä määrää suurempi ja että varhaiskasvatuksen tilojen romahdusmaista vähenemistä ei voida selittää.
Esittäessäni pontta, nykyterminä toimenpidealoitetta, arvelin, että Naantalissa on vallalla materialistinen maailmankatsomus ympäristön ratkaisevasta vaikutuksesta; uskotaan rakennuksiin, vaikka seinillä ei ole korvia eikä lattiat puhu eivätkä sohvat valvo.
Itse opetuksesta ja sen tärkeimmistä resursseista eli henkilökunnasta erityisesti opettajista ei ole mainintaa sen paremmin määrän kuin laadunkaan suhteen.
Ja kaiken kukkuraksi historiallinen sokeus: Kuparivuoren koulun perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 125 vuotta. Koulu oli maalaiskunnan ja kaupungin yhteinen rakennus, aikansa ylpeyden aihe. Valitettavasti se ei saanut seistä paikoillaan kuin 70 vuotta ja sen enneaikaista poismenoa suremme vieläkin.
Esitinkin viimeisenä vetoomuksena pontta: ”Kaupunginvaltuusto tehdessään päätöstä palveluverkkosuunnitelmasta edellyttää, että palveluverkko toteutetaan siten, että Kuparivuoren koulun toimintaa jatketaan mahdollisimman pitkään vähintään vuoteen 2029.”
Ponsi sai 10 kannattajaa ja 31 vastustajaa. Tämä viitta siihen, että vanhaa kaupunkia ollaan museoimassa koska Naantalin kantakaupungin koulut ja päiväkodit ollaan lopettamassa. Pieni ei ole kaunista eikä vanha historiallinen ympäristö saa olla elävää.
Mikko Rönnholm, sd
Naantali
