Luonnonvarakeskus arvioi heinäkuun lopulla antamassaan tiedotteessa, että tämän vuoden viljasadosta tulee 2000-luvun pienin. Elokuun alussa julkaistu Pro Agrian kasvutilannekatsaus enteilee samaa. Paikalliset maanviljelijät maskulainen Heikki Ajosenpää ja sauvolainen Marko Himanen sanovat, että arviot tarkentuvat puintien edetessä.
MAATALOUS. Maataloutta verottanut rutikuiva kesä heikentää merkittävästi syksyn sato-odotuksia. Edelliskesänä maanviljelijöille päänvaivaa tuotti alkukesän kylmyys ja jatkuva kosteus, kun taas tänä kesänä on kärsitty kuivuudesta.
Pitkät hellejaksot ovat aikaistaneet puintia jonkun verran. Myöhään saapuneet sateet eivät tilannetta juurikaan pelasta.
– Kuivuuden myötä osa viljelykasveista pakkotuleentuu eli kypsyy ennen aikojaan. Kypsyminen riippuu kylvöjen ajankohdasta sekä sateiden ajoittumisesta lohkoille. Meillä aloitettiin puinti elokuun ensimmäisenä perjantaina, Maskun Niemenkulmalla Kallelan luomutilaa viljelevä Heikki Ajosenpää sanoo.
Sauvolaisen Marko Himasen mailla on alettu puintitöihin näin elokuun puolivälin tienoilla. Hänen mukaansa tilakohtaiset erot näyttävät kasvavan tällä satokaudella poikkeuksellisen suuriksi.
– Kasvien kypsymisaika voi vaihdella todella paljon niin alueellisesti kuin jo saman tilan eri lohkoilla, sillä vähäiset sateet ovat olleet hyvin paikallisia.Esimerkiksi toisella puolella Sauvoa puintityöt ovat jo meneillään, kun täällä vasta aloitellaan, Himanen kertoo.
Loppukesän ja alkusyksyn sateista ei ole apua juuri kypsyvään satoon, mutta ne antavat kuitenkin hyvän alun syyslajikkeille eli elo–syyskuun vaihteessa kylvettäville viljoille.
Kuivuus verottaa satomääriä
Maatalousyhtymää veljensä kanssa Sauvossa pyörittävä Marko Himanen sanoo, että vaikka liian sateinen kesä tuo tullessaan omat ongelmansa, kuivuus on aina isompi paha.
– Rankat sadekuurot aiheuttavat sen, että satoon laadultaan epätasaista. Kuivuus taas vaikuttaa epätasaiseen kypsyysasteeseen, jollon kasvit saattavat valmistua hyvin eri tahtiin pellon vierekkäisissä lohkoissa, Himanen selittää.
Heikki Ajosenpään mukaan edelliskesän viileys viivästytti viljan kypsymistä ja syksyn sateisuus teki sadonkorjuusta viikkojen taistelun monella tilalla.
– Tampereesta ylöspäin sade tuotti isompia ongelmia, koska talvi tuli vastaan ennen kuin sato oli kunnolla kypsynyt. Täälläkin korjuuolot olivat kehnot ja öljyä kului märän viljan kuivaamiseen, Ajosenpää huomauttaa.
Pro Agrian 7.8. antamassa kasvutilannekatsauksessa viljojen kokonaissatomääräksi arvioidaan tällä hetkellä 2,47 miljardia kiloa. Se tarkoittaa sitä, että kevätviljojen sato on jäämässä 50–60 prosenttiin keskimääräisestä Etelä-Suomessa ja 75–85 prosenttiin muualla maassa. Eniten kärsineet viljat ovat ruis ja vehnä, joiden sato on jäämässä Varsinais-Suomessa noin puoleen keskimääräisestä.
Sekä Himanen että Ajosenpää arvioivat keväällä kylvämänsä sadon paikoittain lähes 50 % viimevuotista heikommaksi.
Monimuotoisuudesta apua epätasaisiin viljelyvuosiin
Ajosenpään tilalla viljellään luomuna muun muassa härkäpapua, hernettä, rypsiä, ruista, mallasohraa, kauraa ja vehnää. Uutena lajikkeena mailla kasvaa tärkkelysperunaa, josta tehdään perunajauhoa.
– Tilalla hoidetaan ympäristösopimuksiin kuuluvia perinnemaisemia niittämällä ja laiduntamalla. Laiduntavat lampaat tulevat Maskun keskustassa sijaitsevalta Mäksmäen lammastilalta. Perinnemaisemaniityllä pölytyksen hoitavat puolestaan naantalilaisen mehiläistarhaaja Aimo Nurmisen mehiläiset Tammirauman hunajatilalta, Ajosenpää kertoo Kallelan tilastaan, joka aloitti luomutuotannon vuonna 1995.
Ajosenpää sanoo, että luomussa on puolensa. Haasteena ovat huonokasvuiseen lohkoon ilmestyvät kestorikkaruohot, joiden poistamiseksi joutuu tekemään vuosia töitä.
– Luomutuotannossa on myös paljon hyvää: Panostamme syyskylvöisiin kasveihin, jotka eivät ole syväjuurisina niin alttiita kuivuudelle kuin keväällä kylvettävät kasvit. Monimuotoiseen viljelykiertoon tuovat oman panoksensa apila, härkäpapu ja herne, jotka sitovat tehokkaasti typpeä, lisää Ajosenpää.
Sauvossa Marko Himasen tilan viljelykasveihin lukeutuvat puolestaan pääasiassa rehuohra, vehnä, rapsi ja herne.
– Kuivuudesta huolimatta parhaiten tänä vuonna menestyvät rapsi ja herne, kun taas vehnäsadosta näyttää tulevan heikoin. Kaikki muu menee myyntiin paitsi rehuohra, jota viljelemme omien kotieläimiemme ravinnoksi, Himanen toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Ravinnosta ei tule pulaa heikosta sadosta huolimatta
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 10. elokuuta julkaiseman tilaston mukaan teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa 450 miljoonaa kiloa viljaa. Eniten varastoissa oli kauraa, ja rukiinkin määrä on suurin kymmeneen vuoteen.
Vehnää oli varastoissa 129 miljoonaa kiloa. Määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes neljänneksen. Ohran varastot puolestaan ovat pienentyneet 111 miljoonaan kiloon, joka on puolet vähemmän vuoteen 2016 verrattuna.
