Viimevuotisen kokeilun onnistuttua Piikkiön kirkko päätettiin avata yleisölle myös tänä vuonna – entistä isommin. Tänä vuonna kirkko toimii tiekirkkona eli avoimena pysähdyspaikkana hiljentymiseen tai tutustumiseen 2.7.–2.8. maanantaista torstaihin kello 12–18.
KAARINA. Piikkiön kirkko on valmistunut vuonna 1755, mutta samalla paikalla on ollut kirkko jo keskiajalta asti. Piikkiön kirkkopitäjä on perustettu arvioiden mukaan 1100- tai 1200-luvulla ja nykyisen kirkon paikalla ollut puukirkko on ollut tiiviissä yhteydessä Kuusiston linnan kanssa – aivan kuten Turussa Tuomiokirkko Turun linnan kanssa.
Moni luuleekin ensivaikutelman perusteella, että Piikkiön nykyinen kirkko olisi jo keskiajalta. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että arkkitehti Samuel Berner ihaili keskiaikaisia kirkkoja ja lisäksi Piikkiön keskiaikaisen puukirkon esineistö on suurimmaksi osaksi siirretty uuteen kivikirkkoon. Osa aarteista asustaa kuitenkin jo muualla.
– Esimerkiksi Täällä pohjantähden alla -romaanissakin mainittu Piikkiön kirkon puujumala on nykyään esillä Turun linnassa, kertoo Sinikka Tuomarila – yksi Piikkiön kirkon vapaaehtoisista oppaista.
Oppaita on lupautunut päivystäjiksi yksilaivaiseen pikäkirkkoon jo parisenkymmentä.
– Kaikkiin kysymyksiin emme ehkä osaa vastata, mutta sitten yhdessä selvitetään. Viime kesänäkin saimme paljon uutta tietoa sitä kautta, kun joku kävijöistä kysyi asioita, joita emme itse olleet osanneet edes ihmetellä, Tuomarila sanoo.
Alttaritaulu jäljittelee Tuomiokirkon alkuperäistä maalausta
Piikkiön kirkon huomiota herättävän alttaritaulun on maalannut Gustaf Lucander kopioiden Tuomiokirkon alttaritaulua vuonna 1776. Alaosassa kuvataan viimeistä ehtoollista, keskellä ristiinnaulitsemista ja ylhäällä ylösnousemusta, 1700-luvulle ominaiseen tyyliin. Tuomiokirkon alttaritaulu tuhoutui tulipalon yhteydessä 1827, mutta piikkiöläisversio komeilee omalla paikallaan edelleen. Alttaritaulua kehystää sininen seinämaalaus, joka on niin ikään vastaava kuin Tuomiokirkossa ollut.
Urkuparven kaidetta koristaa 15 hahmoa: Jeesus, Johannes Kastaja ja 13 opetuslasta – 12 alkuperäistä ja Juudaksen tilalle valittu. Itse urut uusitaan joko ensi vuonna tai vuonna 2020. Nykyiset ovat 50-luvulta, mutta eivät soi toivotulla tavalla.
Saarnastuolin on rakentanut Samuel Lundan vuonna 1763 ja maalannut Mats Björkegren vuonna 1765. Kirkon restauroinnin yhteydessä vuosituhannen alussa löydettiin saarnastuolin takaa vanha seinämaalaus, joka on nyt tuotu näkyviin.
Saarnastuolin sivuihin on maalattu kuvat evankelistoista, jotka seisovat mustavalkoruudullisella lattialla. Samanlainen lattia oli aikanaan Piikkiön kirkossa. Nykyiseen lautalattiaan on alttarin etuosaan tehty pieni luukku, josta pystyy kurkkaamaan, miltä alkuperäinen lattia näytti.
Aatelissukujen hautavaakunoita ja paljon lahjoituksia
Kirkon seinälle on ripustettu vanhojen piikkiöläisten aatelissukujen hautavaakunoita.
– Kun on haudattu joku tärkeä kartanonherra, vaakuna on ollut mukana hautajaiskulkueessa ja sitten se on nostettu tänne kirkon seinälle, selittää Tuomarila.
Sakastinpuoleleisella seinässä on jäänne katoliselta ajalta: rippikello.
– Se on ilmesesti peräisin puukirkosta. Sitä on soitettu silloin, kun on haluttu ripittäytyä, Tuomarila kertoo.
Kirkon käytävillä olevista vaskikruunuista vanhin on vuodelta 1668. Esineistö on saatu suurimmaksi osaksi lahjoituksina. Viimeisin lahjoitus on Hans Langhin antama nelimastoisen purjelaivan pienoismalli.
Tuomarila on kastettu Piikkiön kirkon sakastissa. Lisäksi hänet on konfirmoitu ja vihitty samassa kirkossa. Vaikka kirkko on hyvin tuttu ja rakas, oppaan työ on tuonut kosolti lisää tietoa. Siksi hän suosittelee myös piikkiöläisille vierailua kirkossa oppaiden ollessa paikalla. Vaikka kirkossa olisi käynyt kuinka monta kertaa, oppailla on varmasti myös uutta kerrottavaa.
– Toki paikalle voi tulla ihan vain hiljentymäänkin, Tuomarila muistuttaa.
Pihallakin riittää nähtävää
Kirkko on komea myös ulkoa päin. Osa kivistä on tuotu perimätiedon mukaan hävitetyn Kuusiston linnan raunioilta. Kirkon ulkoseinässä on muurarin nimikirjaimet ja ovessa Pyhän Nikolauksen.
Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui myöhemmin, vuonna 1810. Tapulissa on kolme kelloa – kaikki eri vuosisadoilta: Vanhin on valettu Turussa vuonna 1787, seuraava Tukholmassa 1816 ja uusin Helsingissä 1904.
Hautausmaallakin riittää ihmeteltävää. Monen piikkiöläisen suvun hautoja on kertynyt on kirkkomaalle jo usean sukupolven ajalta.
Janica Vilen
