Varissuon liikekeskuksen naistenpäivätapahtumassa jaettiin 200 ensimmäiselle ruusut, mutta antoisaa ohjelmaa oli tarjolla huomattavasti useammalle.
ITÄ-TURKU. Varissuon liikekeskuksessa järjestettiin kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta tapahtuma, jossa paikalliset yhdistykset järjestivät ohjelmaa ja esittelivät toimintaansa. Kirsti Vuolo-Äärilä esitti naistenpäivää varten tekemänsä runon Elämään astui nainen. Baana-hankkeen työntekijät kertoivat maahanmuuttajien auttamisesta työnhaussa ja Anja Hyysalo kertoi positiivisen ajattelun voimasta.
Katariinanseurakunnan sisällä toimivat Varissuon Hannat esittelivät puolestaan naisten teeiltoja, joissa maahanmuuttajataustaiset ja suomalaisnaiset voisivat kohdata. Tämä toiminta alkaa keväällä ja vielä pääsee mukaan suunnittelemaan.
Tapahtuman juonsi Yhdessä-yhdistyksen Terhi Toppala.
– Naistenpäivässä on kyse ruusujakin vakavammasta asiasta, nimittäin naisten oikeuksien ja tasa-arvo puolustamisesta, hän muistuttaa.
Tyttöjen talo kartoitti Varissuon turvallisuutta
Turun tyttöjentalon Varissuon toimipisteellä käy nykyään jo niin paljon tyttöjä, että toiminnalle tarvitaan suuremmat tilat. Nykyisestä 75-neliöisestä kerrostalokolmiosta halutaan siirtyä reilusti yli 100-neliöisiin tiloihin. Tällä hetkellä toimintaa joudutaan rajoittamaan, koska tulijoita on enemmän kuin neliöitä.
Tyttöjentalon pisteellä kävijöitä pyydettiin merkitsemään Varissuon karttaan, mitkä alueet tuntuvat turvallisilta ja mitkä turvattomilta iltakuudelta. Vastaukset huomioidaan uutta tilaa valittaessa ja annetaan myös tiedoksi Turun kaupungille. Karttoja väritettiin yhteensä 45 kappaletta.
Tyttöjentalon Katja Levo esitteli pisteellä turvataitoja ja kutsui tyttöjä testaamaan, millä etäisyydellä toisen ihmisen läsnäolo tuntuu vielä hyvältä.
Levon mukaan Tyttöjentalolla on selkeä tavoite:
– Se, että jokainen tyttö Varsissuolla saisi viettää vapaa-aikaa muuallakin kuin kotona, hän sanoo.
Entä miten tyttöjen tilannetta voitaisiin parantaa?
– Sillä, että miehet tiedostavat oman roolinsa siinä. Miesten tulisi tietoisesti tehdä tilaa naisille. Monissa paikoissa miehillä on valta päättää. Jos he eivät halua antaa valtaa myös naisille, aitoon tasa-arvoon ei päästä, Levo pohtii.
Tyttöjentalo koordinoi Varissuolla myös kotinuorisotyötoimintaa, joka alkoi vuosi sitten pienellä liekillä, mutta nyt siihen ollaan saatu rahoitus kahdelle työntekijälle kolmeksi ja puoleksi vuodeksi.
Kotinuorisotyöntekijät Elina Sinivaara ja Henna Koivunen esittäytyivät naistenpäivän tapahtumassa.
– Tarkoitus on ensimmäisellä kotikäynnillä tutustua koko perheeseen ja jutella yhdessä tytön kiinnostuksen kohteista. Sitten voimme auttaa läksyissä tai tutustuttaa paikalliseen harrastustarjontaan. Tämä toiminta on suunnattu pääosin maahanmuuttajataustaisille tytöille, jotka eivät vielä ole ehtineet kunnolla kotiutua, oppia kieltä tai löytää harrastuksia. Voimme ottaa tarvittaessa tulkin mukaan, he kertovat.
Anja Hyysalo kannustaa kuuntelemaan sisintä
Vuoden positiivisimmaksi turkulaiseksikin valittu Anja Hyysalo puhui tilaisuudessa naiseudesta, äitiydestä sekä kodin ja työn yhteensovittamisesta.
– Välillä tuntuu, että kaikki muut tietävät paremmin, miten perheen pitäisi toimia. Sen olen oppinut, että ei ole yhtä oikeaa totuutta. Perheet ovat hyvin erilaisia. Kannattaa kuunnella omaa sisäistä ääntään. Kun tiedostaa, mikä itselle on tärkeää, on helpompi tehdä arjessa päätöksiä sen mukaan, hän neuvoo.
Puheenvuoronsa aluksi hän kertoi juuri saaneensa pojaltaan Pekka Hyysalolta viestin, jossa tämä toivotti hyvää naistenpäivää. Samainen Pekka on lähettänyt äidilleen myös viestin, jossa on lukenut hyvää isänpäivää.
– Olen ollut neljälle pojalleni sekä äiti että isä, sillä minusta tuli yksinhuoltaja, kun pojat olivat kaikki vielä alle 10-vuotiaita. Nyt on tosi helpottunut olo, kun nuorin poika kirjoittaa ylioppilaaksi, mutta kaikki se aika, jonka olen lapsille antanut, on ollut sen arvoista, hän toteaa.
Hyysalon perheen on ollut ajoittain rankkaakin. Siihen on kuulunut taloudellisia vaikeuksia ja ongelmia esimerkiksi kulkemisen suhteen.
– Autoa ei aina ollut ja bussit menivät tunnin välien. Lähin pysäkki oli kolmen kilometrin päässä, kertoo Hyysalo.
Lopulta hän päätti jäädä poikien kanssa kotiin, sillä lasten kuljettaminen päiväkotiin julkisilla olisi vienyt puolet työpäivästä. Kuitenkin Anja muistaa pikkulapsiajasta lähinnä hyviä asioita. Positiivisen ajattelun eteen hän on tehnyt tietoisesti töitä.
– Yksi asia, joka on auttanut, on ollut sen ymmärtäminen, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Yksi tällainen asia oli se Pekan onnettomuus. Se ei olisi vienyt mihinkään, että olisi miettinyt, miksi juuri Pekka. Se toivo, joka heräsi siitä, että henki pihisi, oli se, joka kantoi eteenpäin. Toivon pilkahdus missä tahansa asiassa auttaa, paljon pienemmissäkin asioissa, hän muistuttaa.
Lisäksi arjen rutiinit ovat olleet hänelle pelastusrengas.
– Jos niistä pystyy pitämään kiinni, niin se auttaa paljon. Ja jos vain on mahdollista, niin pitäkää huolta unesta, hän neuvoo.
Lisäksi positiivisuuteen auttaa hänen mukaansa tietynlainen ratkaisukeskeisyys.
– Ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa ongelmiin asumaan, vaan aika nopeasti kannattaa miettiä, miten asia ratkaistaan ja alkaa tehdä töitä sen eteen, hän neuvoo.
– Lisäksi kiitollisuuspäiväkirja voi olla hyvä keino muistaa onnellisia asioita ja saada elämään positiivisuutta, hän vinkkaa.
Teksti: Janica Vilen
Kuvat: Kiia Siilin
