Varsinais–Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo kävi Kaarinassa 15. maaliskuuta järjestetyssä tilaisuudessa läpi maakuntamallia yleensä. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran ja sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järven aiheena olivat muutoksen vaikutukset kaupungin asukkaille.
KAARINA. Kaarina-talossa järjestettiin 15. maaliskuuta Suuri sote-ilta, jossa Varsinais-Suomen sote-muutosjohtaja Antti Parpo avasi yleisölle uudistuksen aikataulua sekä tavoitteita. Hallitus antoi 8. maaliskuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen eduskunnalle, jonka on määrä hyväksyä ja vahvistaa sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden lait tulevana kesänä.
Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille.
– On selvää, että uudistus ei tule valmiiksi vuoden 2020 alkuun mennessä, vaan sitä kehitetään jatkuvasti palautteen myötä. Toimivuutta tarkkaillaan ja ollaan avoimia ja läpinäkyviä kaikelle palautteelle, Parpo sanoo.
Parpo näkee, että sote- ja maakuntauudistukset tarjoavat mahdollisuuden parantaa peruspalvelujen saatavuutta.
– Aito ongelma tällä hetkellä on, että järjestelmä on palvelujen saatavuuden näkökulmasta eriarvoinen ja pääsy peruspalveluihin viivästelee. Hypoteesina on, että valinnanvapauden ansiosta hoitoon pääsee jatkossa nopeammin, lisää Parpo.
Jättimyllerrys koskettaa työntekijöitä, kiinteistöjä ja ICT-järjestelmiä
Uudistus tuo tullessaan ison myllerryksen, joka koskee Varsinais-Suomessa julkisen sote-sektorin 22 000 työntekijää ja 31 sote-organisaatiota.
olivat muutoksen vaikutukset kaupungin asukkaille.
– Sote-sektorilla työnantajat muuttuvat kautta linjan, kun palvelujen järjestäminen erotetaan tuottamisesta. Järjestäjänä on maakunta demokraattisessa ohjauksessa, ja tuotanto on eri tekijöiden käsissä, Parpo selventää.
Isoja haasteita tuottavat Parpon mukaan myös tietojärjestelmät, jotka eivät tällä hetkellä toimi yhteen toivotulla tavalla.
– Varsinais-Suomessa on käytössä noin 600 erilaista tietojärjestelmää, joista noin 300 siirtyy maakunnalle. Jotta valinnanvapausjärjestelmä saadaan toimimaan, on asiakastiedon liikuttava tuottajalta toiselle mutkattomasti. Monet muutkin maakunnat painivat saman ongelman kanssa eli Varsinais-Suomi ei ole yksin, jatkaa Parpo.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta kertoo, että sote-uudistus tulee vaikuttamaan myös kiinteistöihin.
– Riskinä on, että maakunta ei haluakaan jatkaa sote-palveluja nykyisissä kiinteistöissä. Kiinteistöt ovat kuitenkin hyväkuntoisia ja sijainniltaan oivallisia, joten ne on myytävissä tai muutettavissa eri käyttötarkoituksiin, Virta kommentoi.
kaupunginjohtaja Harri Virta (vas.), Varsinais-Suomen
sote-muutosjohtaja Antti Parpo, Kaarinan sosiaali- ja
terveyslautakunnan puheenjohtaja Kimmo Hollmén ja
Kaarinan sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi.
Sote-keskukset ja asiakassetelit käyttöön
Kaarinan sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi esittelee muutosta asukkaan eli sote-palvelujen asiakkaan näkökulmasta:
– Asukas valitsee sote-keskuksen kerran puolessa vuodessa. Pakkoa ei ole, mikäli henkilö ei itse ole tehnyt valintaa, määrää maakunta hänet lähimmän sote-keskuksen asiakkaaksi, Arola-Järvi selittää.
Muutosjohtaja Antti Parpo erittelee asiakassetelisysteemiä:
– Asiakasmaksu on aina sama ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maksun suuruudesta päätös tehdään syksyllä, Parpo sanoo.
Palvelujen toimivuus ja tasa-arvoisuus keskusteluttavat
Heti keskustelun alussa muutosjohtaja esittää, että mahdollisissa kysymyksissä ja mielipiteissä ei riideltäisi siitä, ovatko uudistukset hyviä vai huonoja, tai että tuleeko niitä lainkaan.
– Tämä tilaisuus käsittelee aihetta siltä kantilta, että uudistukset tulevat voimaan 1.1.2020, Parpo muistuttaa.
Kaarinalainen Timo Holkeri toivoo laajempia päivystysaikoja kaupunkiin.
– Kunhan saamme ilta- ja viikonloppupäivystyksen takaisin Kaarinaan, kaikki on hyvin! hän toteaa.
Kaarinalaista Erkki Paanasta mietityttää, kuinka eriarvoiseen asemaan kuntien asukkaat joutuvat erikokoisissa maakunnissa.
– Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kaupungeilta 18 maakunnalle, jotka ovat asukasmääriltään hyvin erilaisia. On esimerkiksi vajaan 70 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa ja 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Varsinais-Suomi on yli 470 000 asukkaallaan maakunnista kolmanneksi suurin. Mistä kunnista maakuntahallituksen jäsenet sekä valtuutetut valitaan tehtävään, ja kuinka monta paikkaa heille on varattu? kysyy Paananen.
Parpo vastaa, että valtuusto tulee olemaan 79-paikkainen. Hallituksen kokoa ei ole vielä päätetty.
– Päätöksenteko tulee kaikesta päätellen Varsinais-Suomessa keskittymään Turun seudulle, Turkuun ja sen lähikuntiin. Edustajistossa ei ole tasausta kuntien kesken, Parpo jatkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
