SEURAKUNTAKOLUMNI. Maaliskuussa valo ja lämpö lisääntyvät päivä päivältä. Pitkän ja pimeän talven jälkeen kevään valo vihdoinkin voittaa ja sen vaikutuksesta voi itsekin tuntea olonsa aiempaa virkistyneemmäksi. Kevät on täällä ja se tuntuu upealta!
Vaikka keväinen aurinko lämmittääkin mukavasti, antaa energiaa ja nostaa mielialaa, kevät ei olisi mitään ilman pääsiäistä, ilon ja valon juhlaa, jota tällä viikolla saamme viettää. Ainakin itselleni pääsiäinen merkitsee joulun ohella aina ehdottomasti yhtä vuoden kaikkein tärkeimmistä vuosittaisista juhlista. Useimmilla meistä pääsiäisen viettoon liittyy monenlaisia perinteitä. Itselleni tärkeimpiin perinteisiin kuuluu hyvä ruoka: Silloin pöydässä on lammasta ja syödään mämmiä, pashaa sekä muita asiaan kuuluvia herkkuja. Tärkeä osa juhlaa ovat yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, mutta myös lepo ja rauhoittuminen. Oman mausteensa juhlaan antaa myös tunnelmallinen musiikki: Asiansa oikein hyvin ajaa vaikka klassinen Matteus-passio. Näitä en omalla kohdallani vaihtaisi muuhun.
Itse ajattelen, että juhlan kruunaa kuitenkin pääsiäisen kirkollinen merkitys ja sen ytimestä löytyvä toivon sanoma: Meidän puolestamme kuollut Kristus on ylösnoussut! Kirkkovuodessa on elelty viikkotolkulla synkähkön sävyistä paastonaikaa, puheena on ollut Kristuksen kärsimykset ja ristin kuolema, jotka lopulta vaihtuvat ylösnousemuksen riemuun. Tästä meitä muistuttaa myös kirkoissamme pääsiäisen valkoinen liturginen väri: pitkäperjantain pimeyden jälkeen tulee lopulta valo. Valkoinen väri muistuttaa meitä paitsi valosta ja ilosta, mutta toisaalta myös hyvyydestä ja puhtaudesta. Näitä on hyvä jakaa ympärillemme aina, mutta aivan erityisesti näin pääsiäisaikaan.
Pääsiäisen iloa ja valoa!
Jarno Johansson
Seurakuntapastori
Nousiaisten seurakunta
