Raisio-Seura on julkaissut kirjan Pernon kartanon historiasta. Perno kuului aikanaan Raisioon ja siksi kartanon historia liitty merkittävästi Raision historiaan. Seura järjestää 10.1.2018 klo 18.00 Raision kirjaston Martinsalissa valokuvaillan Pernon kartanon historiasta kaikille kiinnostuneille.
RAISIO. Raisio-Seura ry on julkaissut joulukuussa valtionarkistonhoitaja, raisiolaisen professori Yrjö Nurmion (1901–1983) kirjoittaman Pernon kartanon historiikin. Pernon kartano on ollut kulttuurihistoriallisesti merkittävä kartano koko Turun seudulle. Erityisen merkityksellisiä kartano ja sen menneet omistajasuvut ovat olleet Raisiossa, johon Perno kuului aina vuoteen 1967 asti, jolloin Pernon alue liitettiin Turkuun.
Yrjö Nurmio syntyi Raision pappilassa rovasti Henrik Nurmion nuorimpana poikana. Elämäntyönsä Nurmio suoritti suomalaisen arkistolaitoksen palveluksessa. Nurmiolla oli keskeinen rooli suomalaisen nykyaikaisen arkistolaitoksen kehityksessä ja sitä koskevan kansainvälisestikin modernin lainsäädännön synnyssä.
Arkistotyön ohella Yrjö Nurmio, kuten myös sotahistorioitsijana ja Jääkärin marssin kirjoittajana tunnettu veljensä Heikki Nurmio (1887–1947), oli innokas historian tutkija. Nurmio kirjoitti Perno gård -historiikin jo opiskeluaikanaan vuonna 1922, tiiviissä yhteistyössä kartanon omistaneiden von Schantzin suvun sisarusten kanssa.
Tästä syystä Raisio-Seura ry on halunnut julkaista Yrjö Nurmion alun perin ruotsiksi kirjoittaman Pernon kartanon historiikista tehdyn käännöksen. Historiikin suomentaja ei ole tiedossa. Kumpaakaan teosta ei ole koskaan aiemmin tuotu julkisuuteen suuren yleisön tiettäväksi.
Alkuperäisen suomennoksen löydyttyä Åbo Akademin arkistosta, innokkaat kotiseutuaktiivit Seppo Louhivuori, Esa Salminen ja Olavi Suominen saivat idean historiikin julkaisemiseksi ja ovat toimittaneet sen yhdessä Raision kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa nyt julkaistuksi kirjaksi. Kirjahankkeen historiallisesta merkittävyydestä kertoo Museoviraston myöntämä raha-avustus.
Tekstin paikoittaisesta kömpelyydestä huolimatta teoksen julkaisutyöryhmä on halunnut säilyttää käännöksen tekstin mahdollisimman tarkasti. Tekstistä on korjattu lähinnä lyöntivirheitä ja asiavirheitä, jotka ovat tulleet tekstiin käännösvaiheessa. Myös joitain nimien kirjoitusmuotoja on korjattu.
Arvovaltaisia sukuja
Pernon kartanosta on löytynyt maininta ensimmäisen kerran jo 1300-luvun puolivälissä, jolloin sen omistajaksi kerrotaan Stålarm. 1400-luvun puolivälissä kuuluessaan Fincke-suvulle Pernon kartano on mainittu useasti. Göran Fincke oli Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa lähimpiä avustajia ja sai heiltä erittäin vastuunalaisia ja tärkeitä tehtäviä hoidettavakseen.
Pernon kartanon omistajat ovat aina olleet yhteiskunnan arvovaltaisimpia henkilöitä. Useimmiten sotilaita ja lainoppineita. He ovat nauttineet suurta arvostusta ja ottaneet osaa valtion ja asuinkuntansa merkittäviin päätöksiin. Sittemmin Pernoa ovat hallinneet suvut: Krumme, Stålarm, Wildeman, Stålhandske, Wallenstjerna, Pippinsköld ja viimeisenä von Schantz.
Oma penkki ja hautapaikka Raision kirkossa
Pernon kartanon sen aikaisesta painoarvosta kertoo muutama mainittava tosiseikka. Raision kirkossa Pernolla on ollut käytössä oma penkkinsä. Samoin kartanolla on ollut oma hautapaikka kirkon sisätiloissa. Kartanon lapsilla on toiminut kotiopettajana Ruotsin kansallisrunoilijana myöhemmin tunnettu Johan Henrik Kellgren vuosina 1771–1774. Kesiään siellä vietti vuosikausia ensimmäisenä varsinaisena suomalaisuusmiehenä tunnettu fennomaani Adolf Ivar Arwidsson. Isovihan aikana venäläiset miehittäjät hakkasivat Pernon hyvin hoidetut metsät. Rannallinen sijainti mahdollisti laivakuljetukset rakennettavan Pietarin tarpeisiin.
Pitkiä aikoja ovat Pernon kartanoon kuuluneet myös Paakarla, Mahittula, kolme tilaa Mälikkälästä, Upalinko, Kerttula, Metsäaro ja Kaarnitta – saari Rymättylästä.
Uusi Perno valmistui 1918
Vuonna 1916 Pernon kartano jakautui kahteen osaan. Von Schantzin naimattomat sisarukset jäivät emännöimään vanhaa varsinaista kantatilaa ja toinen osa meni heidän avioituneelle sisarelleen Gertrud Matilda Ahlströmille ja hänen miehelleen kultaseppämestari Frans Hjalmar Ahlströmille. Hän suunnitteli lohkaistuille maille uuden Pernon kartanon, joka valmistui vuonna 1918. Juuri tämä kartano tunnetaan nykyisenä Pernon kartanona. Kartano sijaitsee Pernon telakalle johtavan Ankkurikyläntien varressa, metsikön peitossa näkymättömissä. Uutta Pernon kartanoa isännöi kuvataiteilija Martin Ahlström.
Historiikin vanha Pernon kartano sijaitsi lähempänä nykyistä Raision rajaa, Pernon telakalle johtavan rautatien varrella, nykyisellä Pernontiellä. Von Schantzin sisarusten jälkeen kartanon rakennuksissa toimi jonkin aikaa Ihalan koulun sivukoulu vuoteen 1956, uuden Ihalan kansakoulun valmistumiseen asti. Samoin sitä käytettiin pyhäkouluna ja seurakunnan poikakerhona. Tämä alkuperäinen Pernon kartano tuhoutui tulipalossa vuonna 1961. Se oli valmistunut vuonna 1840 ja siihen kuului 8 huonetta, keittiö ja vinttikamari. Sen vanhalle kivijalalle rakennettiin myöhemmin nykyaikainen omakotitalo, joka kuuluu nykyään Martin Ahlströmin sisarelle.
Vuonna 1917 Pernon kartano möi ranta-alueensa Turun Transitosatama Oy:lle, jolloin sen maa-alue pieneni 270 hehtaarista 161 hehtaariin. Pernon kartanon alkuperäisillä mailla ja vesialueilla sijaitsee tänä päivänä Mayerin Pernon telakka. Uuden Pernon toiset omistajat, Torsten ja Hilla Ahlström, tukivat Raision Yhteiskoulun (Raision Lukio) rakentamista huomattavin lahjoituksin ja olivat avainhenkilöitä Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen toiminnassa. Torsten Ahlström oli myös kansainvälisesti palkittu filatelisti.
Molemmat Pernon kartanot ja niiden jäljellä olleet maat liitettiin Turkuun vuonna 1967. Raisio oli näin menettänyt loisteliaan kartanonsa ja sen vuosisataiset perinnemaisemat.
Raisio-Seuran historiatoimikunta
