Carl Mannerheimin Uusi Hannula Askaisissa -teoksen julkaisutilaisuus Mannerlahden leirikeskuksessa, Maskun Askaisissa käynnistyi 13. joulukuuta sähkökatkon aikaan. Historiaa henkivässä leskikreivitär Mannerheimille rakennetussa huvilassa Lucian päivää muistettiin lukuisin kynttilöin sekä pyhimyksestä kertovan laulun säestyksellä.
MASKU. Maskun Askaisissa sijaitsevan Mannerlahden historiasta kertova kirja Carl Mannerheimin Uusi Hannula Askaisissa: Kartano – kunnalliskoti – leirikeskus julkaistiin 13. joulukuuta. Julkaisutilaisuus järjestettiin nykyisin Maskun seurakunnan omistuksessa olevassa Mannerlahden leirikeskuksessa, jonka lähes 150-vuotisesta historiasta teos kertoo.
Maskun seurakunnan Leader-hankkeena toteutetun kirjan kirjoitustyöstä vastasivat Säde Aarlahti, Esa Laukkanen ja Albert Vallunen, joka myös taittoi kirjan.
– Haastatteluaineistosta sain tuotua esiin arjen historiaa, joka jää usein virallisten historiankirjojen ulkopuolelle. Pahin, mitä voi kuulla haastatteluja tehdessä on se, että ”älä vain tätä minnekään kirjoita ylös”, koska siitä kohtaa alkaa yleensä ne parhaimmat jutut, Lemusta kotoisin oleva ja Mietoisissa asuva Vallunen sanoo hymyillen.
Nousiaislaisen kirjailijan ja tutkijan Esa Laukkasen osuudessa kerronta etenee kronologisesti.
– Aloitin työni maakunta-arkistossa kauppa- ja henkikirja-aineistoja tutkimalla. Tutkimustyötä helpotti se, että rakennuksen historiaan liittyy paljon tunnettuja henkilöitä, joista oli materiaalia hyvin saatavilla. Samoin sanomalehtiaineistoa oli helposti löydettävissä, Laukkanen erittelee.
Hannulan päärynä harvinaisena löytönä
Mietoislainen toimittaja ja puutarha-asiantuntija Säde Aarlahti innostui Mannerlahden puutarhasuunnitelmasta.
– Sukuyhteyden katkettua Louhisaareen 1800-luvun lopulla tänne saattoi jäädä monia erikoisempia kasveja, joita kasvaa myös Louhisaaren kartanon puutarhassa. Jo tämän hankkeen puitteissa ehdimme tehdä yhden merkittävän löydöksen: harvinaisen Hannulan päärynän, joka voidaan saada uudelleen kasvamaan varttamalla, Aarlahti iloitsee.
– Tuohon aikaan ulkoilmaelämää, puutarhoihin ja viihtyisiin kävelypolkuihin panostaminen on ollut uusi juttu. Uusi Hannula on siis toiminut modernina edelläkävijänä tässä asiassa, lisää Aarlahti.
Eläviä muistoja menneestä
Työryhmän puheenjohtaja Tatu Kulmala kiittelee tekijöitä hienosta kirjasta, joka saapui painosta vain neljä tuntia ennen julkkareita.
– Työ kirjan parissa käynnistyi noin puolitoista vuotta sitten, jolloin aika pian saimme hankeaikataulun kasaan. Teos sisältää valtavasti yksityiskohtaista tietoa, jota ovat meille kaivaneet arkistoista ja haastatteluilla loistavat paikalliset kirjoittajat. Myös kuvitus ja taiton visuaalinen ilme sopivat hienosti yhteen, Kulmala sanoo.
Kirjaa olivat tekemässä myös Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen ja Esko Helmi sekä paikallishistorian tuntijat Pertti Veräjänkorva, Leena Hämäläinen ja reilu vuosi sitten pitkällisen sairauden murtamana menehtynyt Sinikka Saukkola.
Maskun entisellä kirkkoherralla Esko Helmellä on muistoja paikasta monelta vuosikymmeneltä.
– Kävin täällä pitämässä ehtoollistoimituksia kunnalliskoti Lepolan aikaan. Vuonna 1984 Mannerlahden siirryttyä Maskun seurakunnan ja silloisen Lemu-Askaisten seurakunnan yhteisomistukseen täällä alettiin pitää rippikoululeirejä, Helmi kertoo.
– Historian voi aistia täällä elävästi ja melkein kuulla, kun marsalkka Mannerheim kirmasi ympäri isoäitinsä asuttamaa rakennusta rippikouluikäisenä nuorukaisena, jatkaa Helmi.
Katariina Mäkinen-Önsoy
