Tiesitkö?
Monipolttoainevoimalaitoksen polttoaineteho on noin 430 MW. Lämpö käytetään pääosin Turun alueen kaukolämmöksi.
Voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2015 ja se valmistui aikataulussaan joulukuussa 2017.
Laitoksen rakennustöiden päätoteuttajana oli rakennusyhtiö YIT ja suunnittelijoina A-insinöörit ja Insinööritoimisto AX-LVI. Laitoksen kattilan toimitti Valmet Oyj, laitoksen höyryturbiinin Siemens Osakeyhtiö ja laitoksen polttoaineen vastaanotto- ja käsittelylaitteet puolestaan Raumaster Oy.
Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n osakkaina ovat Fortum (49,5% ), Turku Energia (39,5%) ja kaupungit Raisio (5%), Naantali (3%), Kaarina (3%).
Turkulaisen Markku Heikkilän Naantalin voimalla – kertomuksia Naantalin voimalaitokselta 60 vuoden ajalta -historiateos julkistettiin uuden monipolttoainelaitoksen vihkiäisissä 8.12.2017.
Yhteistyöhön perustuvalla allianssimallilla rakennettu sekä sähköä että lämpöä tuottava monipolttoainevoimalaitos korvaa osittain Naantalin noin 50-vuotiaan hiilivoimalaitoksen. Vuodesta 2019 alkaen laitos käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoainetta.
NAANTALI. Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) uuden monipolttoainevoimalaitoksen vihkiäisiä vietettiin Naantalissa 8. joulukuuta. TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman on hyvillään, sillä jo käyttöönottovaiheessa biopolttoaineen osuus käytetyistä polttoaineista on vuositasolla noin 45 prosenttia.
– Ensi vuonna rakennettavan kuljetinjärjestelmän myötä biopolttoaineiden osuus nousee 60–70 prosenttiin. Merkittävä osa voimalaitoksen polttoaineesta ostetaan paikallisilta toimittajilta ja vuoden 2019 alusta alkaen myös meriteitse Baltiasta, Bastman kertoo.
Naantalin monipolttoainevoimalaitos on Suomen ensimmäinen teollisuuskohde, joka rakennettiin allianssimallilla. Bastmanin mukaan NA4 CHP -laitoksen rakennusteknisissä töissä allianssimalli osoitti vahvuutensa niin aikataulun hallinnassa, kustannustehokkuudessa kuin laadussa.
– Hanke valmistui aikataulussa ja alitti kustannusarviot lähes 20 miljoonalla eurolla laadusta ja työturvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä, Bastman lisää.
Kohti hiilineutraalimpaa tuotantoa
Fortumille sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos toimii konkreettisena askeleena kohti hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutoksen hillintää.
– Yhden Suomen suurimman biopolttoainetta käyttävän laitoksen myötä yhdessä Turun seudun toimijoiden kanssa pienennämme tämän alueen ekologista jalanjälkeä ja toimimme edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo johtaja Timo Piispa Fortumista.
– Voimalaitoksen keskeinen tavoite on paitsi lisätä uusiutuvan energian käyttöä, myös tarjota avoin kaukolämpöverkko osana kestävämpää järjestelmää, joka tuo tukensa säästä riippuvaiseen energiantuotantoon, jatkaa Piispa.
Laitos vähentää TSE:n energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 420 000 tonnia vuodessa ja Turku Energian kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä vuositasolla 210 000 tonnia.
– Tavoitteenamme on, että yli puolet myymästämme sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Uusi laitos jatkaa trendiä, joka alkoi 1970-luvulla Naantalin voimalaitoksen kehityttyä seudulliseksi kaukolämmön tuottajaksi, toteaa toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.
Tiiviissä yhteistyössä
Laitoksen vihkimisen suorittivat TSE:n emeritus toimitusjohtaja Mikko Rönnholm Naantalin kaupungilta ja Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus.
– Suuret hankkeet vaativat tiivistä yhteistyötä, joka onkin toiminut hienosti laitosprojektin alusta loppuun saakka. Vaikka edustankin virallisesti Turun kaupunkia, minusta on hienoa olla vihkimässä monipolttoainelaitosta entisenä naantalilaisena, Kattelus kiittelee.
– Naantalin hiilivoimalaitoksen kaksi yksikköä korvaava, alansa uusinta teknologiaa edustava CHP-laitos on vahva paikallinen yhteinen ponnistus ilmasto- ja energiapolitiikan toteutumisen eteen. Suomi 100 -juhlavuoden YHDESSÄ-tunnukseen sopiva hanke osoittaa, että ilmastoon ja energiaan liittyvät kysymykset eivät ole vain kaupunkien ja energiantuottajien asia, vaan ne kuuluvat ihan jokaiselle, toteaa Kattelus.
Energiantuotannon monivivahteinen historia
Rönnholm toi juhlaan katsauksen Naantalin voimalaitoksen värikkääseen historiaan.
– Energiasta on vuosien kuluessa saatu aikaan poliittinen riidanaihe, joka on toiminut vahvana vedenjakajana erityisesti ydinvoiman osalta eri tahojen keskuudessa. Suomi on ennakkoluulottomasti käyttänyt eri energianmuotoja tinkimättä koskaan kuitenkaan käyttövarmuudesta ja turvallisuudesta, kertoo Rönnholm.
Vaiheita on ollut monenlaisia:
– Johdin esimerkiksi vuonna 1988 maakaasutyöryhmää, jonka ajatuksena oli vetää maakaasuputket Ruotsiin. Tämä ajatus eli 2000-luvun alkuun asti, mutta putkia ei koskaan rakennettu. Monipolttoainelaitoksen vihkiäisissä siitä saa jo ajatella, että hyvä näin. TSE:n johtaja on näemmä vaihtunut oikeaan aikaan, sillä Tapani Bastman on hienosti vienyt lippulaivahankkeen maaliin, lisää Rönnholm.
Rönnholmin mukaan tänä päivänä jännitteitä aiheuttavat alueellisesti julkisen sektorin rakenteiden muutosvaatimukset.
– Kuntaliitosten toive ja pelko on aina taustalla. Näiden asetelmien vallitessa on uutta monipolttoainelaitosta pidettävä lähes ihmeenä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Kuvagalleria alla:
