Kaarina on valittu Varsinais-Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshankkeen pilottikunnaksi. Omistajanvaihdoshankkeessa on tarkoitus kehittää valmiita työkaluja yrityksen myymiseen ja ostamiseen. Visioissa on yhden luukun periaate, jossa yritysjärjestelyt suunnitellaan kuntoon luottamuksellisissa keskusteluissa, oli kyse sitten yrityksen myymisestä tai sukupolvenvaihdoksesta.
KAARINA. Torstaina 21. syyskuuta kymmenet kaarinalaiset yrittäjät kokoontuivat kuulemaan, mitä heidän päänmenokseen on suunniteltu. Kaarina on valittu pilottikunnaksi hankkeeseen, jonka tarkoitus on helpottaa yrityskauppoja. Myös sellaiset yritykset voivat osallistua, joissa omistajanvaihdos ei ole edessä vielä lähitulevaisuudessa, sillä hankkeessa on tarkoitus luoda välineitä myös yrityksen myyntikunnossa pitämiseksi.
Kaarinan yritysasiamies Jytta Poijärvi-Miikkulainen toivoisi hankkeelta esimerkiksi esitekonetta ja hyvää laskuria, jonka avulla yrityksen arvon määrittely helpottuisi.
– Esitekoneella yritykset voisivat luoda esimerkiksi pdf-muotoisen myyntiesitteen itsestään omille nettisivuilleen. Savon Yrittäjillä on tämäntyyppinen palvelu käytössä. Toinen asia, josta tulee jatkuvasti kyselyitä, on yrityksen arvon määrittely. Jos hankkeessa luotaisiin tähän tarkoitukseen laskuri, kaarinalaiset yrittäjät voisivat testata sen toimivuutta, Poijärvi-Miikkulainen ideoi.
Hän on tyytyväinen, että Kaarina pääsi hankkeeseen pilottikunnaksi.
– Se on ollut Kaarinassa vähän tapana, että lähdetään kaikkeen mahdolliseen pilottikunnaksi, jotta pysytään ajassa kiinni. Toinen hyvä puoli tässä on se, että hanketta vetävä Lassi Rosala on nyt ulkopuolinen henkilö, jonka kanssa yrittäjien on helpompi käydä läpi luottamuksellisia keskusteluja koskien yrityksensä myyntiä. Minä olen ehkä tässä vähän liian lähellä. Omistajanvaihdokset ovat yrittäjille vaativia asioita, hän kommentoi.
Tarvettakin tällaiselle hankkeelle selvästi on.
– Olemme järjestäneet säännöllisesti tilaisuuksia omistajanvaihdosasioista ja aina paikalle tulee vähintään 30 ihmistä. Moni Kaarinassa miettii sukupolvenvaihdosta, mutta myös myyntiä kokonaan ulkopuoliselle, Poijärvi-Miikkulainen kertoo.
Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosvaiheeseen seuraavan kymmenen vuoden aikana 7 350 yritystä
Kaarina ei ole suinkaan ainoa kunta, jossa tilanne on tämä. Hanketta vetävän Lassi Rosalan mukaan Suomessa tehdään 2000–3000 omistajanvaihdosta vuosittain. Suurin syy vaihdoksille on vanhan yrittäjän eläköityminen.
– Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosvaiheeseen tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana 7 350 yritystä, mikä on noin 28 prosenttia koko Varsinais-Suomen yrityskannasta, hän kertoo.
Varsinais-Suomen Yrittäjät selvitti syksyllä 2016 yli 55-vuotiaiden yrittäjien suunnitelmia. Kahden seuraavan vuoden aikana lähes 40 % vastaajista suunnitteli yrityksestä luopumista. Näistä 41 % suunnitteli myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle. 69 % yrittäjistä ei ollut vielä löytänyt ostajaa.
Suomen Yrittäjät arvioi, että omistajanvaihdoksia toteutuu Varsinais-Suomessa noin 450 kappaletta vuodessa. Näistä sukupolvenvaihdoksia on noin 35 %.
Määrittele tahtotilat ja kevennä tasetta
Kaarinalaisen rakennusalan tuotteita myyvän Okarian juuri myynyt paraislainen yrittäjä Terhi Nyman kertoi tapahtumassa omasta yrityskaupastaan. Okarian yrityskauppojen onnistumisessa avainasemaan nousi omistajien aikaisen vaiheen tahtotilojen määrittely.
– Vuonna 1996 päätin, että haluan eläkkeelle 58-vuotiaana. Se oli tahtotila numero yksi. Vuonna 2003 siirryin Okarian toimitusjohtajaksi. Niihin aikoihin hahmottui tahtotila numero kaksi: Yritys ei jää perinnöksi. Kaikki silloiset omistajat olivat asiasta samaa mieltä. Vuonna 2013 syntyi kolmas tahtotila: Tarvitsemme uuden toimitusjohtajan vuoteen 2017 mennessä, jotta siirtyminen eläkkeelle olisi mahdollista, kun täytän 58. Jo silloin aloitimme yrityksen valmistelun myyntikuntoon, Nyman taustoittaa.
Uusi toimitusjohtaja palkattiin viime vuoden lokakuussa, mutta rekrytointi epäonnistui.
– Siinä vaiheessa en enää itse halunnut ryhtyä toimitusjohtajaksi, joten minun mielestäni ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin löytää ostaja heti, hän kertoo.
Myynnille oli neljä kriteeriä.
– Ensinnäkin halusin, että Okaria olisi hyvä koti henkilökunnan näkökulmasta. Halusin, että kaikki mukavat ihmiset, joita on vuosien varrella rekrytoitu, saisivat jäädä. Toiseksi Okariassa on soitettu aina rokkia, joten jatkaja ei voisi mennä tangon tahtiin. Myös markkinoiden olisi helppo hyväksyä uusi omistaja, jos hän olisi samanhenkinen. Kolmanneksi myyntihinnan piti olla sopiva. Neljäntenä kriteerinä oli se, etten joudu sitoutumaan uuden omistajan palvelukseen pidempään kuin 58-vuotiaaksi, Nyman kertoo.
Ostotarjouksia Okariaan oli tullut vuosien varrella muutamia, mutta lopulta Nyman löysi ostajan kaupittelemalla yritystään itse.
– Olin saanut hallitukselta ohjeen, että pitää liikkua oikeissa piireissä ja vahvistaa Okarian tunnettuutta. Sen vuoksi kiertelimme paljon rakennusalan messuilla. Messuilla tapasimme Pintos Oy:n. Koin, että he olivat meidän hengenheimolaisiamme. Niinpä lähdin käymään Eurassa, ja tämän vuoden tammikuussa alettiin valmistella yrityskauppaa, hän muistelee.
Myyjä ja ostaja olivat heti samaa mieltä kauppasummasta. Myyntihetkellä apuna olivat tilitoimiston ammattilaiset ja lisäksi Nyman kävi Okarian toisen omistajan kanssa Varsinais-Suomen Yrittäjien tarjoamassa tapaamisessa, jossa he saivat neuvoja yrityksen myyntiin liittyen.
Nyman kokee, että yrityskauppoja helpotti se, että yritystä oli valmisteltu myyntikuntoon ajoissa keventämällä tasetta.
– Kiinteistö oli myyty ja autot olivat liisareita. Yrityksellä oli omistuksessaan käytännössä vain tietokoneita ja toimistokalusteita. Ostaja osti siis meidän ammattitaitoa ja verkostoja, hän selittää.
Nyman jatkaa Okarian palveluksessa vuoden loppuun. Toinen vanha osakas teki uuden omistajan kanssa kahden vuoden diilin. Nyman pääsisikin siis eläkkeelle jo 57-vuotiaana – jos vain malttaisi jäädä.
– Nyt on kyllä puhelin soinut tosi paljon. En olisi ikinä uskonut, että 57-vuotiaalle naiselle tarjotaan vielä töitä. En enää halua työskennellä viittä päivää viikossa, mutta esimerkiksi nuorten yrittäjien sparraaminen voisi olla kiinnostavaa, hän pohtii tulevaisuuden suunnitelmiaan.
Janica Vilen
