PAIMIO. Paimion Sotaveteraanien Tuki ry:n Siellä jossain – täällä kotona -teoksen julkistustilaisuutta vietettiin 29. syyskuuta juuri ennen Paimion sankarihaudalla ja Johannekselaisten muistomerkillä järjestettyä Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlaa.
Kirjatyöryhmää johtaneen Henrik Carlstedin mukaan julkaisun valmistumisessa tähdättiin tähän erityiseen merkkivuoteen.
– Teoksella kunnioitamme paitsi maamme sataa itsenäisyysvuotta myös Paimion sotaveteraaniyhdistyksen 50-vuotista taivalta, jota juhlistettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä Paimion kirkossa ja Vistan koulussa, Carlstedt kertoo.
– Sota-aikana taistelu- ja kotirintamalla palvelleiden paimiolaisten tarinat on koottu kirjaan paikallisin tai paikalliset juuret omaavien vapaaehtoisten kirjoittajien voimin. Työryhmä koostuu kaiken kaikkiaan 18 tekijästä, joiden joukosta löytyy niin ammattikirjoittajia ja -graafikkoja kuin sotahistorian harrastajiakin, Carlstedt lisää.
Kirjahanke sai alkunsa vuonna 2013 järjestetystä Paimion Reserviupseeriyhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaarista. Tuolloin paimiolaissyntyinen prikaatikenraali, sotatieteen tohtori Pentti Airio esitti ajatuksen veteraanikirjan kirjoittamisesta, sillä Paimio oli hänen tietämänsä mukaan eräs harvoista kunnista, jossa veteraanimatrikkelia tai -teosta viime sodista ei oltu kirjoitettu.
– Alusta asti oli selvää, että henkilötietolistausta vaativaa matrikkelia emme alkaisi koota. Tarinallisesti etenevän Siellä jossain – täällä kotona -teoksen lähteet ovat pitkälti sotapäiväkirjoissa sekä yksityishenkilöiltä saaduissa kirjeissä ja valokuvissa. Lisäksi materiaalissa on hyödynnetty paimiolaisten sotaveteraaniveljien ja -siskojen 1990-luvun puolivälissä keräämää autenttista haastatteluaineistoa. Kunnallislehden lehtileikkeet sen sijaan välittävät ajankuvaa kotirintaman koettelemuksista, jälleenrakentamisen ajasta sekä karjalaisväestön sopeutumisesta, esittelee Carlstedt.
Karjalaisevakot olivat huomattava voimavara paitsi väestönkasvulle myös Paimion rintamavahvuudelle.
– Tänne asettuneesta karjalaistaustaisesta väestöstä tuli kantaväestön tapaan paimiolaisia sotaveteraaneja, toteaa varapuheenjohtaja Arja Kulmala Paimion Karjalaseurasta, jonka toimesta evakkojen matkasta Paimioon julkaistiin oma teoksensa keväällä 2015.
Teos on merkittävä myös yleisen paikallishistorian kannalta: Siitä löytyy tietoa esimerkiksi tuberkuloosiparantolan, koulutoimen ja seurakunnan vaiheista.
Katariina Mäkinen-Önsoy
