Raision siirtolapuutarhassa on sadonkorjuun aika

Raision ryhmäpuutarhan puheenjohtaja Oiva Siirtola kasvattaa palstallaan punaista rypälettä, josta hän aikoo kuukauden päästä valmistaa kotiviiniä. Kuvat: Ragip Önsoy.

Tänä kesänä Raision Kaanaan kaupunginosassa on syytä juhlaan. Raision kaupungin vuonna 1987 perustama ryhmäpuutarha täytti 30 vuotta. Lisäksi lauantaina 12. elokuuta vietettiin Katteluksen asuntomessualueen 20-vuotisjuhlia.

RAISIO. Raision ryhmäpuutarhassa valmistaudutaan pikkuhiljaa syksyyn. Sadonkorjuu on parhaimmillaan karviaisten, mustaherukoiden ja herneiden osalta. Mansikkasatoa ei enää juurikaan tule. Ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Oiva Siirtola enteilee myös omenasadon jäävän heikoksi tänä vuonna.

Puheenjohtajan palstalla, mökin kuistin läheisyydessä, menestyy viiniköynnös.

– Punainen viinirypäle kasvaa tässä hyvin. Kuukauden kuluttua päästään kotiviinin tekoon. Juuri omavaraisuus on palstaviljelyssä parasta, jos vain ehtii kerätä kaiken talteen. Oman maan perunaa meillä on riittänyt jouluun saakka, hän iloitsee.

Oiva Siirtolan mukaan lokakuussa järjestetään varsinaiset talveen valmistautumistalkoot samaan aikaan satokauden päättäjäisten kanssa.

Herukkasato on parhaimmillaan.

– Kauden päättäjäisiä vietetään perinteisesti, kun marjat ja omenat on kerätty ja ruoho leikattu.

Alueella sijaitsi ainakin vielä 50 vuotta sitten omenatarha, josta muistuttavat palstojen reunoja edelleen koristavat vanhat omenapuut.

– Onneksi kaupunki kaavoitti alueen siirtolapuutarhan käyttöön, sillä täällä maa on kasvulle otollista, toteaa Siirtola.

30-vuotias ryhmäpuutarha

Siitä on nyt kulunut 30 vuotta, kun kaupungin toimesta laadittiin Kaanaanrannan Kivisniemenaukiolle rakentamismääräykset ja alettiin vuokrata palstoja. Palstojen koot vaihtelevat 300–350 neliön välillä. Palstoille rakennettavista mökeistä on annettu tarkat määräykset.

– Ennalta määrätty on esimerkiksi mökin sijainti palstalla. Katon kate on oltava punainen ja ulkovärityksessä sallitaan vain pastellisävyjä. Tällä hetkellä puutarhassa on 35 valmista tonttia, yksi on vielä tyhjänä, erittelee Siirtola.

Vaihtuvuus Kaanaan ryhmäpuutarhassa on varsin pientä. 10 palstaa on edelleen alkuperäisten vuokraajiensa hallussa. Vuosittain myynnissä on 1–2 mökkiä.

– Viime keväänä yksi mökki vaihtoi omistajaa. Lisäksi toisen mökin kauppaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, Siirtola sanoo.

Vasta 10 viimeistä vuotta on ollut ryhmäpuutarhalla vilkasta.

– Alkuun oli hiljaisempaa. Tonttivuokraus ja mökkikauppa kävivät nykyistä hitaammin. Suurten ikäluokkien eläköityminen on siis selkeästi näkynyt puutarhallamme, lisää Siirtola.

Siirtolan mielestä puutarhanhoidolle onkin aikaa paremmin varttuneemmalla iällä.

– Suurin osa ryhmäpuutarhalaisista on eläkeläisiä. Mekin vaimoni kanssa vuokrasimme tontin ja ostimme mökin täältä 11 vuotta sitten eläkeiän kynnyksellä. Työelämässä ei olisi ehtinyt, vaikka lähellä asutaankin, koska puutarhanhoito vaatii aikaa ja paneutumista. Kiinnostusta on kyllä ollut ennenkin, maalta kun ollaan kotoisin.

Kun portit ovat auki, siirtolapuutarhan pihoihin saa mennä tutustumaan.

Avoin portti kutsuu tutustumaan

Siirtola kertoo, että erilaisia pihoja ryhmäpuutarhassa on yhtä paljon kuin palstanpitäjiäkin.

– Turhaa on yrittää edes luetella, mitä kaikkea palstoilla viljellään. Repertuaaria on laidasta laitaan: Toiset kasvattavat enemmän hyötykasveja, toiset taas kukkia. Omenapuita ja marjapensaita löytyy kuitenkin lähes jokaisen palstalta, monilta myös päärynä- ja kirsikkapuita. Kehitys on muutenkin menossa siihen suuntaan, että Keski-Euroopan lajikkeet menestyvät nykyisin myös täällä entistä leudompien talvien johdosta.

Yhdistys pyrkii herättämään mielenkiintoa puutarhanhoitoa kohtaan ja esittelee myös omaa toimintaansa heinäkuisilla avoimet ovet -tapahtumilla.

– Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan pihaan, mikäli portti on avoinna. Tämä pätee myös muuna aikana kuin varsinaisissa avoimien ovien tilaisuuksissa, Siirtola toteaa.

Hyvässä yhteishengessä

Ryhmäpuutarhalaiset hoitavat alueen yhteistiloja ja -alueita vuorotellen sekä talkoilla. Myös naapurin auttaminen on hyväksyttävää.

– Meillä ei ole kyräilyn ilmapiiriä, vaan autamme toisiamme monenlaisissa tehtävissä kuten esimerkiksi mökin maalaamisessa tai omenapuiden leikkaamisessa. Täällä saa hyvän talkooporukan aina kasaan, Siirtola huomauttaa.

Yhdistys järjestää jäsenilleen myös virkistystoimintaa, yhteisiä juhlia sekä osallistuu tapahtumiin.

– Keväisin meillä on yhteinen pihakirppistapahtuma Kaanaan omakotiyhdistyksen kanssa. Seuraavaksi yhdistyksemme voi bongata Killin Markkinoilla 26. elokuuta, jatkaa Siirtola.

Katariina Mäkinen-Önsoy