PIIKKIÖ. Sipilänmäen kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Markku Pölösen kirjoittama ja Elina Haaviston ohjaama Rikkaan rakkaus. Näytelmää esitetään kaikkiaan 16 kertaa aina 2.7. saakka, ja esityksistä yhdeksän on jo ennätetty varaamaan täyteen.
– Tämä on hyvä teksti. Olen nähnyt näytelmän kerran Joensuussa, vaikka periaatteessa en haluaisi nähdä näytelmää ikinä ennalta, jos tiedän että olen sitä itse tekemässä, ohjaaja Haavisto sanoo.
Rikkaan rakkaus on tarina elämäänsä tympääntyneestä ja rikkaasta matkailukeisari Kaarlo Koposesta, joka omistaa lähialueen merkittävät ranta-alueet – yhtä lukuun ottamatta. Koponen yhdessä siskonpoikansa Antero Luiron kanssa päättää hankkia tuon puuttuvan palasen keinolla millä hyvänsä.
– Lyhyesti sanottuna tämä on tarina siitä, että rikkaus ei tuo onnea. Ainahan tarinoissa ja näytelmissä pitää olla opetus, sillä satuahan kaikki näytelmätkin ovat, Haavisto tuumaa.
Näytelmässä on mukana vain seitsemän henkilöä. Roolihahmojen kerrotaan kaikkien olevan äärimmäisen vahvoja.
– Jokaisella roolihahmolla on oma juttunsa, josta pitää pitää huolta, eikä tässä kauheasti statisteja ole. Meillä on ollut näyttelijäkaarti aika stabiili jo useana vuonna ja luvalla sanoen tässä ei ole yhtään heikkoa kohtaa, 10:nettä kesäänsä ohjaajana toimiva Haavisto sanoo.
Jatkuvaa kehitystyötä
Sipilänmäen kesäteatteri toimii näyttämönä tänä vuonna 38. kerran. Idea Lions Club Piikkiön ylläpitämän kesäteatterin perustamisesta ja rakentamisesta syntyi sisäteatteriharrastajien keskuudessa 1970-luvun puolella.
– Sipilänmäen kesäteatterin perustaminen ajoittuu samaan aikakauteen, kun kesäteattereita perustettiin ympäri Suomea. Mitään esimerkkiä Lionsien puolelta tällaisesta toiminnasta ei ollut, mutta se ei haitannut niitä tahoja, jotka lähtivät ideoimaan ja hakemaan ratkaisuja, LC Piikkiön sihteeri Hannu Rastas kertoo.
Tilaksi valikoitui Sipilänmäellä sijaiseva talouskeskus, joka oli tullut hetkeä aikaisemmin silloisen Piikkiön kunnan haltuun, mutta jäänyt käyttämättömäksi. Tila ei ollut suoraan valmis teatterikäyttöön, vaan LC Piikkiön piti rakentaa puitteet katsomoita ja näyttämöitä myöten kuntoon.
– Alkuun ei ollut esimerkiksi katettua katsomoa ja teatterikesät mentiin läpi tilapäiskatteella, kunnes vuonna 2004 rakennettiin kiinteä katettu katsomo. Sen rakentaminen on osoittautunut oivalliseksi ratkaisuksi ja kreivin aikaan tehdyksi, Rastas sanoo.
Kauttaaltaan Sipilänmäen kesäteatterille kuuluu hyvää, mutta alue vaatii myös säännöllistä kunnossapitämistä. Lisäksi teatterissa halutaan jatkossakin kiinnittää huomiota yleisön palvelemiseen muun muassa ensiluokkaisten äänentoistolaitteiden avulla.
– Tämä on rehevää seutua, ja jos ei säännöllisesti pidä hoitoa yllä, kasvusto räjähtää överiksi. Mitä tällä hetkellä on jo projektina, on kehittää teatterin äänitekniikkaa. Se on asia, josta olemme vuosikymmenien varrella saaneet paljon kehuja, mutta se vaatii jatkuvasti uusia panostuksia, Rastas kertoo.
Kimmo Muttilainen
Esityskausi 6.6.–2.7.2017
