- TAUSTAA
Turun kaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä laatineet Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana.
Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan 7.5.2012 Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035. Siinä on koko Turun seudulle asetettu tavoitteeksi 75 000 uutta asukasta ja 20 000 uutta työpaikkaa. Naantalin osuus väestötavoitteesta on + 5 500 asukasta, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen tarkoittaa uutta asuntorakentamista noin + 9 900 asukasta varten.
Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Naantalin kehityskuvan 2035 viisi vuotta sitten 13.2.2012 ja päätti, että maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle. Naantalin Kehityskuvassa tavoitellaan samoin kuin Turun kaupunkiseudun rakennemallissakin 5 500-6000 asukkaan väestönlisäystä Naantaliin vuoteen 2035 mennessä. Se jakautuu kaupungin eri osa-alueiden kesken niin, että Manner-Naantalin osuus on 2 700, Luonnonmaan osuus on 1 900 ja saariston keskuksien osuus on 900 asukasta.
- Kaavoitusprosessi
Yleiskaavoitustyö kuuluu yhdessä hyväksymämme, voimassa olevan hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston tehtäviin. KSJ on tiiviisti ja aktiivisesti ohjannut kaavoitusprosessia ja tehnyt siihen yli 70 muutosta saadun palautteen mukaan.
Perusselvitykset tehtiin 2014 aikana. Perussevityksiin kuului mm. maisema-, luonto-, haju-, melu- ja muiden häiriöiden ja ympäristön selvitykset päätöksenteon tueksi. Lisäksi päivitettiin mm. kaupallinen selvitys, josta ilmenee kaupan kasvun potentiaali ja tarpeet Naantalissa. Myöhemmin tehtiin vielä muinaismuistolain mukaiset kartoitukset sekä muut historialliset selvitykset.
Näiden aikana suoritettiin myös Naantalin ensimmäinen kaavoituksen nettikysely, elo-syyskuussa 2014. Naantalilaiset osallistuivat kyselyyn ahkerasti. Nettikyselyllä ja naantalilaisten aikaiseen ja avoimeen kaavoitusprosessin mukanaolossa pyrittiin avoimuuteen ja vuorovaikutukseen asukkaiden, kaavoittajien ja päätöksentekijöiden välillä. Prosessista saatiin hyviä kokemuksia ja uusia ideoita mahdollistavaan osayleiskaavaan.
Kaavoituksen tavoitteet hyväksyttiin jaostossa 19.1.2015 yksimielisesti.
Työn tähtäin oli edelleen vuosi 2035. Työn yleisiksi tavoitteiksi asetettiin suunnitelman kyky vastata joustavasti tulevaisuuden haasteisiin, Naantalin kehittymisen tukeminen ja korkea asumisen laatu. Uusia työpaikkoja Naantaliin tavoiteltiin lisää 1 500 – 1 700 .
Kaavasta teetettiin poikkeuksellisesti havainnolliset piirrokset mahdollisesta uudisrakentamisesta, jotta naantalilaisille varmasti selviää mahdollinen uusi rakentaminen.
Ensimmäinen yleisötilaisuus ja nähtävillä olo pidettiin kevään pöydällepanojen takia huonoon aikaan kesäkuussa 2015.
Valtuustoseminaari pidettiin 22.9. 2015, jolloin valtuutetut ja asiantuntijat pääsivät sanomaan mielipiteensä ja toiveensa kaavan suhteen.
Valtuustoseminaarin ja saatujen palautteiden jälkeen saatiin uusi esitys, jossa oli tarkennettu seminaarissa ja palautteessa saatuja asioita ja esim. asukastavoitetta oli laskettu 1300:lla eli väljyyttä lisättiin varsinkin ranta-alueilla ja Aurinkotien vieressä. Muutoksia aiempaan versioon tehtiin konsultin, viranhaltijoiden sekä KSJ toimesta yli 70 kpl.
Vr ja E-18 tie lisäsivät vaativuusluokkaa kaavoitukselle omilla selvityksillään ja vaatimuksillaan. YVA -selvitys E-18 tiestä on menossa ja kaavassa on huomioitu eri vaihtoehdot niin, että ne ovat mahdollisuus toteuttaa ja kehittää Armonlaaksontietä nelikaistaiseksi eritasoliittymiä lisäämällä sekä parantaa Sataman yhteyksiä valtakunnan tieverkkoon, ns. TEN -T verkostolla, joka on Satamalle erinomainen mahdollisuus.
- Kaavatarkastelu
Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksen uudet asuntoalueet keskittyvät keskustan tuntumaan: Kuparivuoren kylkeen, leirintäalueelle ja Humalistoon sekä Aurinkotien varteen. Merkittäviä tiivistämisalueita ovat myös Kylpylänlahden rannat, Taimonranta ja Luikkio sekä Karvetin osa-alueet. Pientaloalueita on esitetty täydennettäväksi moneen kohtaan nykyisen asutuksen lomaan mm. Soinisiin, Venkaan ja Löytäne – Ladvo -alueelle.
Aluevarauksia on kuitenkin tarkistettu luonnokseen verrattuna lähes kaikilla alueilla mm. Kuparivuoressa, leirintäalueella, Aurinkotien varressa, Lammasluodossa, Väinöläntiellä, Taimonrannassa ja Luikkiossa sekä Soinisissa ja Immaisissa, Tammistossa ja Karvetin Sirkkelintien ympäristössä. Luonnokseen verrattuna rakentamista on pääsääntöisesti vähennetty. Olemassa olevaan asutukseen nähden on jätetty suoja-alueita.
Kaupungin kasvun ja elinvoiman lisäämiselle tärkeän Yritystoimintaan on osoitettu Luolalan reservialueiden lisäksi uutta tilaa Isosuontien teollisuusalueelta pohjoisesta. E-18 väylän parantamiseen on varauduttu ja Järveläntien sekä Ruonantien risteysalueille on varattu tila eritasoliittymille.
Matkailun aluevarauksiin ei ole esitetty merkittäviä muutoksia luonnokseen nähden.
Kailon saari on varattu entistä laajemmin matkailukäyttöön ja se siis mahdollistaa esim. meille matkailullisesti tärkeän ja paljon kesätöitä teettävän Muumimaailman laajentumisen ja kehittymisen Kailossa.
4. Keskustelua kirvoittaneet alueet
Mitoitus, asumisen tavoitteiksi asetettiin edellytysten luonti noin 2 500 – 3 000 uudelle asukkaalle, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen merkitsee, että suunnitelman pitäisi mahdollistaa ainakin noin 5 000 – 6 000 uuden asukkaan sijoittuminen alueelle. Tavoite on pitkällä aikavälillä realistinen ja tarkoittaa sitä, että kaikki kaavan mahdollistamat alueet eivät välttämättä rakennu tai rakentuvat vasta myöhemmin. Tiettyä väljyyttä yleiskaavasta on aina löydyttävä. Työpaikkatavoite on myös sopusoinnussa asukastavoitteeseen ja on erittäin tärkeä osa kasvuamme taloudellisesti kestävällä pohjalla.
Lammasluoto on nostattanut paljon kriittistä keskustelua ja vielä enemmän virheellisiä kuvauksia tai virheellisiä mielikuvia yleiskaavan vaikutuksista tai asuntojen paikasta.
Adressin kerääjien vaatimukset on otettu huomioon kaavassa. Rantaraitti säilyy, Teljentien kenttä ja sen viereinen kaunis metsikkö säilyvät ja Lammasluodossa on mahdollistettu NPS:n toimintojen säilyminen ja laajentuminen. Kaava mahdollistaa kahden tai kolmen asuinyksikön rakentamisen Lammasluodon ja Teljentien metsikön väliselle vesijättömaalle. Kaava mahdollistaa myös Matkailupalvelujen rakentamisen asuntojen tilalle, mikäli sellaista kysyntää ilmenee – ei siis ainoastaan asuntorakentamista.
Pidimme syksyllä Lammasluodon alueella yleisötilaisuuden ja lähes kaikki paikalle saapuneet noin 60 naantalilaista alueen asukasta ymmärsivät muutetun kaavaehdotuksen järkevyyden ja ympäristön säilyttämisen.
Merinaantalin Y-tontti Lukkarinkadun kulmassa on ollut siinä alusta asti, mutta se ei ole rakentunut ja on ymmärrettävää, että se halutaan pitää edelleen varantona tulevaisuuteen ja alueen yleisenä parkki- ja leikkipaikkana.
Rantaraitin vaikutusalueella rakentuminen voi viedä maksimissaan 5 % koko reitin matkasta, joka jatkossa on jopa 5 km pitkä Soinisista keskustaan ja edelleen Kuparivuoren kautta Leirintäalueelle ja sieltä Luolalaan.
Kuparivuoren luonnontilaiset kallio- ja lakialueet tulevat pysymään sellaisinaan, niihin ei rakenneta. Myös Urheilutalon viereinen lakialue jää rakentamatta muutetun esityksen mukaan ja toteutuu siten adressin mukaisena.
Leirintäalue ei toistaiseksi ole siirtymässä mihinkään, mutta kaava sen tulevaisuudessa mahdollistaa, mikäli tähän on myöhemmin tarvetta. Karavaanarit voidaan jo tänä päivänä ohjata Salorantaan tai jatkossa Villan tilalle Luonnonmaalle, mikäli Leirintäalue on täynnä, kuten se useasti heinäkuussa on. Leirintäalue ei kaikilta osin enää vastaa matkailijoiden tarpeita ja sitä on vaikea kehittää nykyisessä paikassaan, ellei kaavaa muuteta esityksen mukaan.
Taimonrannan alueelta on kaavaa väljennetty huomattavasti eikä nykyiselle venesäilytysalueelle todennäköisesti koskaan rakenneta venesäilytyksestä tulleiden ympäristömyrkkyjen takia. Olemassa olevan asutuksen ja mahdollisten uusien asuntojen väliin on jätetty viherkaista, jottei nykyasutusta häirittäisi.
Palstaviljelylle löytyy hyvä paikka Immaisista, jossa sitä voidaan laajentaa ja kehittää hyvien julkisten kulkuyhteyksien läheisyyteen.
Vanhan Taimon ja Aurinkotien metsikkö jää pääosin rakentamatta asukaspalautteen mukaisesti. Aurinkoisen alueelle on lisärakentamisoikeutta.
Liikennemäärän kasvuun nykyisillä kaduilla ei ole tarvetta eikä Mäntypuiston kentän aluetta tarvitse häiritä vaan se saa jatkaa tärkeänä lähiliikuntapaikkana alueen asukkaille ja ulkoilijoille.
Kalevaniemeen on varattu lisäalueet koulukeskuksen laajentamiselle ja siihen liittyville liikunta- ja ulkoilupalveluille, esimerkiksi salibändi- tai uimahallille. On järkevää keskittää koulu- ja muut palvelut yhdelle alueelle hyvien julkisten yhteyksien läheisyyteen. Mikäli jäähallit joskus siirretään Kuparivuorelta niin tämä alue olisi siihen parhaiten soveltuva, siksi siihen ei nyt kannata asumista väkisin tunkea. Aurinkotien viereen jää toki useampia asuntorakentamiseen soveltuvia alueita, joita voidaan hyödyntää lähellä Fölin liikenneväylää.
Kailon saari on ollut tärkeä virkistysalu naantalaisille 70- luvun lopusta alkaen, kun se tuli kaupungin haltuun seurakunnalta ja sinne rakennettiin silta. Toki Kailossa käytiin paljon jo tätä ennen omilla veneillä retkeilemässä ja kalastamassa.
Muumimaailman tulo 1993 muutti saaren käyttöä, kun Muumit vieraineen saivat käyttöönsä kolmasosan Kailosta. Muumimaailman merkitys matkailulle on merkittävä ja se on hyvä tunnustaa. Ennen Muumimaailman tuloa tuskailimme matkailjoiden puutteessa ja ilkivallan kourissa. On tärkeää, että Muumeilla on menestymisen mahdollisuus Naantalissa. Se tuo tärkeitä työpaikkoja ja varsinkin nuorisolle pari sataa kesätyöpaikkaa. Muumituristit pysähtyvät yleensä käyttämään myös muita ravintola- ja hotellipalveluja, jotka poikivat lisää työmahdollisuuksia ja verotuloja Naantalille. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että matkailu kukoistaa Naantalissa jatkossakin eikä tehdä siitä liian vaikeaa.
Sataman toimintaedellytykset turvataan tuomalla asuinrakentaminen lähemmäs keskustaa ja jättämällä riittävät suoja-alueet asuntojen ja teollisuuden väliin. Sataman ja Leirintäalueen väliin voisi sijoittua matkailu- ja veneilypalveluja, jotka täydentäisivät Naantalin valikoimaa eivätkä vaarantaisi Sataman liikennettä.
- Keskeiset asiat, jotka vaikuttavat Manner-Naantalin osayleiskaavassa ja sen toteutumisessa
Naantali on kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä vuonna 2012 sitoutunut Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaiseen kasvuun. Naantalin osalta se tarkoittaa varautumista 5500 uuteen asukkaaseen.
Naantalissa on tärkeää saada osayleiskaava nyt hyväksyttyä, jotta tähän tavoitteeseen päästään ja pääsemme osalliseksi alueen elinkeinotoiminnan voimakkaasta kasvusta. Lähialueille on syntynyt ja syntymässä merkittävä määrä työpaikkoja: Meriteollisuus investoi, Valmet Automotive Uudessakaupungissa ja Sandvikin tehdas Turussa palkkaavat lisää työvoimaa ja Naantalin Korjaustelakalla riittää töitä.
Osayleiskaavaa on valmisteltu hyvin intensiivisesti kolme vuotta. Tänä aikana kaavasuunnitelma on ollut esillä yleisölle, lisäksi on pidetty kaksi yleisölle avointa tilaisuutta ja valtuustolle ja kaupunginhallitukselle on järjestetty asiasta seminaarit. Keskustelua on käyty avoimesti ja laajasti, jokaisella meistä on ollut mahdollisuus tähän osallistua, jos niin on halunnut.
Osayleiskaavaan on tehty yli 70 muutosta asukkailta saatujen palautteiden ja muistutusten perusteella. Muutoksia on tehty mm. Lammasluotoon, Taimonrantaan, Ruonaan, Kuparivuoren alueelle ja Aurinkotien ympäristöön.
Naantalin vahvuudet, saaristo ja merellisyys, ovat hyvin esillä kaavaesityksessä. Kaavalla mahdollistamme merellistä asumista keskustan läheisyydessä. Tämä on Naantalin ainutlaatuinen erikoisuus, jota muilla lähikunnilla ei ole asukkailleen tarjota.
Naantalin kruununjalokivi, keskustan merenrantoja pitkin kulkeva kevyen liikenteen väylä, Rantaraitti, säilytetään ja sitä jopa pidennetään. Naantalin Purjehdusseuran toiminta-alue Lammasluodossa säilyy ennallaan ja seuralle luodaan mahdollisuus jopa toiminnan laajentamiseen lisärakentamisen kautta. Teljentien urheilukenttä pysyy ennallaan ja sen viereiset metsiköt jäävät virkistyskäyttöön, kuten alueen asukkaat ovat toivoneet.
Kuparivuoren luonnontilaisille kallioille ja lakialueille ei tule uutta rakentamista.
Kaupunginvaltuusto päätti Lammasluodon ostamisesta yksimielisesti ja siitä maksettiin 450.000 euroa. Olisi veronmaksajien rahojen hukkaamista olla hyödyntämättä ostettua aluetta ympäristöön soveltuvalla tavalla keskustan ja rakennetun Merinaantalin alueen laajentamiseen. Jos alue olisi haluttu jättää rakentamatta ja ennalleen, se olisi yhtä hyvin voitu jättää ostamatta ja antaa entisen omistajan, Naantalin seurakunnan ylläpitää luonnontilaista puistikkoa. Muistaakseni ainoastaan valtuutettu Kanerva esitti tätä säilyttävää vaihtoehtoa oston yhteydessä omassa puheenvuorossaan.
Keskustan C-alue tarkentuu aikanaan asemakaavoilla tarpeen mukaan siten, että rakentaminen voidaan toteuttaa joustavasti ja monimuotoisesti. C -alueen käyttötarkoitus tarkentuu asemakaavoilla tarpeen mukaan ja sallii monimuotoisen rakentamisen, joka voi palvella yleiseen tarkoitukseen rakennettavia palveluja, kuten esimerkiksi kouluja, liikuntahalleja tai matkailupalveluja tai kaupan palveluja yhtä hyvin kuin asumista. Merkintä on uusi ja siksi varmasti aiheuttaa hämmennystä niin päättäjien kuin asukkaidenkin keskuudessa. Minä luotan niin nykyisiin kuin tuleviinkin päätöksentekojöihin niin, että he osaavat tehdä naantalilaisten kannalta parhaat ratkaisut.
Osayleiskaavan avulla pystymme houkuttelemaan kaupunkiimme hyviä veronmaksajia ja kannattavia yrityksiä. Tavoitteemme on varmistaa, että Naantali on vetovoimainen ja elinvoimainen tulevaisuudessakin ja että kaupungin talous pysyy vahvana. Se on ainoa keino turvata kaupunkilaisten hyvät palvelut.
Pitää muistaa, että osayleiskaavan tehtävä on mahdollistaa rakentaminen suunnitelluille alueille. Se on suuntaa antava suunnitelma, jota aikanaan tarkennetaan asemakaavoituksella. Toteuttaminen alkaa siis asemakaavoituksilla seuraavalla vaalikaudella ja myös tulevat päättäjät pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen
