Miten Suomeen rakennetaan aito valinnanvapaus?

Mielipide

MIELIPIDE. SDP:n Janne Laulumaa otti kantaa Soten valinnanvapauteen ja rahavirtojen siirtymiseen Cayman saarille Seutusanomien Kuntapäättäjän kulmassa 27.10.2016. Tuon nyt esille hieman toisenlaisen lähestymiskulman tulevana kuntapäättäjänä.

Sote-uudistuksen myötä läpinäkyvyys on päivän sana. Julkisten terveyspalvelujen kustannusten seuraaminen ei ole ollut mahdollista tähän mennessä, mutta sote ja yhtiöittämisvelvollisuus pakottaa myös julkisen puolen seuraamaan ja avaamaan kustannuksiaan entistä tarkemmin. Se, jos mikä, on veronmaksajien etu. Sote-uudistuksen myötä yksityiset ja julkiset tuottajat ovat entistä paremmin samalla viivalla samoin pelisäännöin. On selvää, että valinnanvapauden laajeneminen ja rahan seuraaminen potilaan mukana tuovat nykyistä enemmän seurantaa, valvontaa ja kriteerejä kaikille tuottajille.

Valinnanvapaudessa tärkeintä on luoda malli, jossa asiakas saa itse valita, mille tuottajalle hän haluaa mennä. Tämän vuoksi maakunnan ei tulisi ohjata potilasta minkään tuottajan hoteisiin, vaan asiakas saisi itse valita. Maakunnan palvelulaitos päättää asiakkaan jatkohoidon tarpeen ja ohjaa asiakkaan eteenpäin asiakasseteli kourassa. Vielä on epäselvää, miten asiakas ohjautuu valitsemansa tuottajan ja palvelulaitoksen välillä – sähköinen järjestelmä vähentäisi asiakkaiden juoksuttamista luukulta toiselle. Epäselvää on myös, miten paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat liikkuvat järjestelmän sisällä. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden valinnanvapaus on ongelmallista palvelujen integraation suhteen. Kahdessa vaiheessa etenevä valinnanvapaus myös antaa päättäjille lisäaikaa pohtia paljon palveluja käyttävien asiakkaiden asemaa valinnanvapauden keskellä.

Palvelusetelin käytön laajentaminen olisi paras tapa laajentaa valinnanvapautta esimerkiksi ei-kiireellisessä sairaalahoidossa ja hoivapalveluissa. Jo nyt on valittavana paljon erilaisia terveyskeskuksia, joita osaa tuottaa yksityinen puoli.

Vaikean palan valinnanvapauden toimimiselle tuottavat myös asiakkaat, jotka eivät osaa, pysty tai viitsi valita. THL:n hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kansalaisista tietää, että he voivat valita terveysasemansa nykylain puitteissa. Vain yksi kolmasosa väestöstä kokee, että heillä on tarpeeksi tietoa valinnan tueksi. On odotettavaa myös, että ne jotka käyttävät työterveyspalveluja lääkäriasemalla, käyttänevät jatkossa saman tuottajan palveluja myös valinnanvapauden piirissä. Tämän vuoksi asiakkaiden liikehdintä voi olla myös hyvin laiskaa. Näiden faktojen valossa, Suomen tulevat sote-markkinat tuskin houkuttavat kansainvälisiä suuryrityksiä. Sosiaali- ja terveysalan yritysten maksamat yhteisöverot ovat erittäin merkittävät esim. Attendo Finlandin ja sen tytäryhtiöiden vuonna 2015 maksamat yhteisöverot olivat noin 6,8 miljoonaa euroa.

Maakunnille tarjotaan vahvaa roolia nyt ehdotetuissa valinnanvapauslakiluonnoksissa. Maakunta hyväksyy kapitaatiokorvauksen piiriin kuuluvat tuottajat, päättää tuottajille maksettavan kapitaatiokorvauksen määrän, määrittelee mihin palveluihin asiakasseteliä käytetään ja saa määritellä omatiimin palveluvalikoiman laajemmaksi kuin mitä järjestämislakiin kirjattu minimimäärä tulee olemaan. Maakunnilla on siis paljon valtaa päättää, minkälainen palvelutarjonta maakunnan asukkailla on jatkossa käytettävissä.

Sote-uudistuksella tavoiteltava kolmen miljardin säästö saadaan aikaan levittämällä parhaat käytännöt maanlaajuisiksi. Tämä operaatio, jos mikä, vaatii työpaikoille muutosjohtamisen hallintaa. Yksi asia on kuitenkin varmaa. Tässä ei laadita puhujalistoja, ketkä saavat oman mielipiteensä esittää, vaan nyt on kaikilla oikeus ja velvollisuus puhua.

Jukka Rantala
Raision keskustan maakunta- ja sote-toimikunnan puheenjohtaja