7 Martta-vinkkiä 70 vuoden kokemuksella
Ruokahävikkiä voi ehkäistä myös kotioloissa hyödyntämällä ylijäänyttä ruokaa seuraavan päivän annoksissa. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa.
Siivouksen ykkösjuttuja ovat ruokasooda ja etikka. Niillä puhdistuu lähes mikä vain ilman pelkoa ympäristön kemikaalikuormituksesta.
Jatkuvaa siivoustakin tärkeämpää olisi perusteellinen järjestäminen ja turhan tavaran vähentäminen.
Kannattaa laittaa kuntoon varasto poikkeuspäivän varalle eli Kotivara. Onko kotona vaihtoehto sähkölämmitykselle sekä taskulamppu, jossa on toimivat patterit?
Martat ovat valmistaneet ensimmäiseen omaan kotiin muuttaville nuorille Aikuispakkauksen, joka sisältää niin tuotteita kuin hyödyllistä tietoa kuluttamisesta.
Ruuhkavuosina voi osallistaa koko perheen kotitöihin.
Asioita voi myös ennakoida kiireen keskellä esimerkiksi lukujärjestyksen avulla.
Marttatoimintaan on kuulunut vuosien ajan kotitalouden hoitoon liittyviä asioita laidasta laitaan. Tänä päivänä keskitytään erityisesti ruokahävikin ehkäisyyn, kestävään kehitykseen ja kulutukseen sekä Kotivaraan.
JUHLAT. Raision Marttayhdistys ry viettää 70-vuotisjuhliaan lauantaina 15. lokakuuta Raision seurakuntatalolla. Kerhon perustavassa kokouksessa vuonna 1946 oli mukana 17 marttaa. Tänä päivänä yhdistys on kasvanut satajäseniseksi.
Yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Salonen ja varapuheenjohtaja Tarja Jussila kertovat Raision Marttojen historian mielenkiintoisista käänteistä:
– Pohja raisiolaiselle marttatoiminnalle kulki evakkojen mukana Karjalasta, jonne Koiviston Makslahden kylän naiset olivat marttayhdistyksen perustaneet jo 1920-luvulla. Toiminta oli mahdollista siirtää tänne, sillä samasta kylästä lähteneet sijoittuivat samoihin paikkoihin myös tällä seudulla, he taustoittavat.
– Vuonna 1949 nimi muutettiin Makslahden Marttayhdistykseksi ja vuonna 1952 nykyisenlaiseksi Raision Marttayhdistykseksi. Myöhemmin Raision Kaanaan ja Turun Mälikkälän Marttayhdistykset erkanivat omiksi yhdistyksikseen, he lisäävät.
Aika muuttuu, Martat mukautuu
Marttatoiminnan peruspilarina on edelleen sosiaalisten kontaktien luominen, ystävien tapaaminen ja oppimisen halu. Martat ovat kuitenkin jatkuvasti kehittämässä toimintojaan ajan tarpeen mukaisesti.
– Sotien jälkeisinä puutosaikoina Martat keräsivät varoja hankkiakseen esimerkiksi kangaspuut, mehumaijan, mankelin ja hyönteisruiskun, joita kuntalaiset saattoivat vuokrata käyttöönsä, Salonen kertaa.
– Tänä päivänä keskitymme nuoremman polven kuntalaisten ohjeistamiseen kodinhoitoon liittyvissä asioissa. Järjestämme lisäksi yksinäisille miehille kokkauskursseja. Valtakunnallinen Marttaliitto puolestaan on mukana myös turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimissa, Jussila jatkaa.
Nykyisin Tasalan Kamarissa pidettäviin marttailtoihin on kuulunut ohjelmallinen osuus.
– Alkuaikoina iltoja pidettiin jäsenten kodeissa ja varsinaista ohjelmaa kahvittelun ja arpajaisten lisäksi ei ollut. Ohjelmaa ja tietoiskuja on koitettu sittemmin kehittää kaiken ikäisiä marttoja kiinnostaviksi, Jussila toteaa.
– Nuoria naisia toivomme yhdistyksen toimintoihin mukaan, sillä jäsenten keski-ikä alkaa olla melko korkea, innostaa Salonen.
Radikaaleja naisia
Marttajärjestö oli perustettu Sivistystä Kodeille -nimisenä jo 1899, jonka jälkeen se levisi naisasialiikkeen ja kansanvalistusaatteen siivittämänä läpi Suomen. Perustaja Lucina Hagmanin aikana martat olivat radikaaleja naisia.
– Tsaarin vallan alla naisjärjestön perustamiselle ei tahtonut herua lupaa! Miehet seurasivat naisia kokouksiin mukaan, kun toiminta viimein käynnistyi, ”etteivät naiset vain saisi aikaan mitään vaarallista”. Alkuperäinen Sivistystä Kodeille -nimi sen sijaan jouduttiin vaihtamaan vähemmän poliittiseksi. Martta kun mielletään hyväntekijän nimeksi, Jussila ja Salonen sanovat.
Martat olivat jo silloin paljon muuta kuin kudin kädessä ja esiliina vyötäisillä hääriviä tiukkanutturaisia emäntiä.
Nykymartta on Salosen ja Jussilan mukaan paitsi vaikuttaja myös kulttuurin, tiedon ja perinteen vaalija.
– Virkistymme kulttuurin parissa teatterissa ja erilaisilla retkillä ympäri maan. Eli toiminnassamme on paljon muutakin kuin kotitaloustaitoihin perehdyttäviä kursseja, esittelee Jussila.
– Lisäksi olemme kovia autoilemaan, vaikka pyöräilykin on suosittua keskuudessamme. Vanhin jäsenemme on 90-vuotias, ja hänkin kulkee näppärästi autolla tapaamisiin, hymyilee Salonen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
