Naantalissakin historiassa vieraillut prinsessa Ebba zu Solms-Braunfels seikkailee satukirjan maisemissa

Oululainen kirjailija ja balettikoulun johtaja Päivi Honkakoski sekä kuvittaja Ludi Wang vierailivat Lavoniusten kotitalossa Oulussa hakemassa ideoita Prinsessa Ebba -satukirjaan.

Elämä vei Oulussa lapsuutensa viettäneen Ebba Lavoniuksen prinsessaksi ja linnanrouvaksi Saksaan. Sadunomaisessa elämäntarinassa on osansa myös 1800-luvun Naantalilla.

Kemiläisen Nordbooks-kustantamon julkaisema Prinsessa Ebba -satukirja (2015).
Kemiläisen Nordbooks-kustantamon julkaisema Prinsessa Ebba -satukirja (2015).

NAANTALI. Varsinaissuomalaisia sukujuuria omaavan prinsessa Ebba zu Solms-Braunfelsin elämäntarina ei ole kovin yleisesti tunnettu. Naantalissakin tanssahdelleen Ebban tarinan on kirjoittanut satukirjaksi oululainen Päivi Honkakoski, joka esitteli kirjaansa Turun Kirjamessuilla lokakuun alussa.

Naantalin-vierailun ajankohtaa ei tiedetä tarkasti. Vuosina 1865–66 Ebba oli sisäoppilaitoksessa Sveitsissä, ja 1872 perhe muutti Ruotsiin. Hän kävi Naantalissa siinä välissä, kirjailija kertoo.

Honkakoski sai vuonna 2010 tehtäväkseen kirjoittaa sata satua television Pikku Kakkosen iltasaduiksi. Ebbasta Honkakoski sai tietää historioitsija Markus H. Korhosen kautta. Prinsessa Ebba -kirjan kuvittaja, kiinalaissyntyinen Ludi Wang on käyttänyt piirrostensa mallina Korhosen arkistossa olevia vanhoja valokuvia.

Ennen otettiin hyvin vähän valokuvia. Arkistokuvien joukossa ei tiettävästi ole kuvia Naantalista, Honkakoski toteaa.

Naantalissa aviomiestä etsimässä

Vuonna 1850 syntyneen Ebba Louisa Charlotta Lavoniuksen isä, Alexander Lavonius, oli työskennellyt Venäjän lähetystöissä ulkomailla ja lyhyelti myös Turun hovioikeudessa. Hän meni 1842 naimisiin Sofia Rosina von Haartmanin kanssa. Perhe muutti Ouluun, kun Lavonius nimitettiin sinne kuvernööriksi.

Ebban äidinisä oli lääketieteilijä Carl Daniel von Haartman, jonka suku omisti Raadelman ja Lempisaaren kartanot. Ebban äidillä oli peräti 23 sisarusta isän kolmesta avioliitosta, joten Ebba lienee käynyt usein Turun seudulla sukulaisvierailuilla.

Lavoniukset toivoivat Ebban löytävän aviomiehen Naantalista. Kylpyläkaupunki houkutteli vieraita ulkomaita myöten, mutta kirjan Naantali-kohtauksessa tytär valittaa äidilleen pettymystään tanssiaisten jälkeen.

Ebba ei vastannut sen ajan ihanteita, vaan jopa säikäytti nuoria miehiä. Hän oli itsenäinen, älykäs ja kielitaitoinen, kirjailija kertoo.

Puhutaan Naantalissa olleesta nuoresta luutnantti Enqvististä, joka ihastui suuresti Ebbaan. Hän otti saamansa rukkaset niin raskaasti, että vanhempien oli lähetettävä hänet pois.

Euroopan seurapiireissä

Oululaisesta ”kelkkamäen prinsessasta” tuli oikea prinsessa, kun hän Saksassa kylpylähotellin ovella kohtasi prinssi Albrecht zu Solms-Braunfelsin. Pari avioitui 1889, ja kun miehen veli kuoli, he saivat hoitaakseen Braunfelsin linnan.

Vuosisadan vaihteessa, Venäjän sortovuosina, Ebba toimi Saksassa eräänlaisena Suomi-tiedottajana, mikä ei jäänyt Venäjän hallinnoltakaan huomaamatta. Ebban yhteyshenkilö Suomessa oli hänen serkkunsa Viktor Magnus von Born, joka lopulta karkotettiin maasta.

Sodassa haavoittunut Albrecht kuoli jo vuonna 1901. Lapseton Ebba asui hetken Suomessakin, kunnes asettui Italiaan, jossa hän kuoli 1927.

Ebba piti aina yhteyttä Suomeen. Ystäviltä hän pyysi tuomisina näkkileipää ja piparkakkuja, ja puistossa hän istui suomalaista kuusta muistuttavan puun alla, Honkakoski mainitsee suomalaisprinsessan viimeisistä vuosista.

Lavoniusten kotitalo, Reinilän talo, seisoo yhä Oulun keskustassa. Braunfelsin linna taas sijaitsee Frankfurtin lähistöllä. Se on avoinna yleisölle, ja suomalaisturisteja ajatellen prinssiparin muotokuvatkin on tuotu näytille.

Linnan nykyisin omistavan kreivin mielestä on hauskaa, että suvun jäsenestä on tehty satukirja. He odottavat kovasti, että kirja ilmestyisi myös saksaksi, Honkakoski kertoo.

Tuula Nevala