Kerro, että rakastat!

Kaarinassa tarjotaan vinkkejä ja vertaistukea masentuneiden omaisille

FinFamilla on oma kirjasto, josta voi lainata mielenterveydestä kertovaa kirjallisuutta. Kokoelmassa on paitsi tietokirjoja myös kirjoja omaisten kokemuksista sekä kirjoja joiden avulla on helpompi käsitellä omaisasiaa perheissä. Kuvassa kirjoja selaavat yhdistyksen projektityöntekijä Elina Taskinen ja toimintaterapeutti Sirpa Madsen.

TIESITKÖ?

Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.

– Masennustilat ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä

Elämänsä aikana noin 10–20 prosenttia ihmisistä kärsii masennustiloista.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu noin 1–2 % suomalaisista.

Noin 20–25 % suomalaisista lapsista elää perheissä, joissa on mielenterveys- tai päihdeongelma.

Masentuneiden lähimmäisillä on jopa 38% muita suurempi riski sairastua itsekin masennukseen.

Noin 40 % masennusta sairastavien vanhempien lapsista sairastuu psyykkisesti ennen 20 vuoden ikää ja jopa 60 % alle 25-vuotiaana.

Lähteet:

Beardslee ym. 1998. Children of affectively ill parents: A review of the past 10 years.

Käypä hoito – suositukset. Duodecim.

Nyman & Stengård 2001. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi.

Pirkola & Sohlman. 2005. Atlas of Mental Health. Statistics from FINLAND. Stakes

KAARINA. Kaarinassa alkaa syyskuun alkupuolella Vertti-ryhmä. Sen tarkoitus on antaa ryhmämuotoista toimintaa ja tukea perheille, joissa vanhempi sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta. Ryhmä on suunnattu perheille, joissa on esi- ja/tai alakouluikäisiä lapsia. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten pahoinvointia ja psyykkistä sairastumista, tukea vanhemmuutta ja tunteiden ilmaisua ja antaa uusia selviytymistaitoja, tietoa ja tukea. Ryhmän järjestää FinFami eli mielenterveysomaisille tarkoitettu yhdistys.

FinFamin projektityöntekijä Elina Taskisen mukaan masennukseen sairastuminen on iso kriisi paitsi masentuneelle, myös hänen lähipiirilleen.

Hoito keskittyy usein vain sairastuneeseen, mutta avun tarpeessa on myös uupunut omainen. Tarjoamme heille ammattilaisten tukea ja keskusteluapua, mutta emme ota kantaa sairastuneen hoitoon liittyviin kysymyksiin, hän kertoo.

Yhdistyksen kautta saa myös tuiki tärkeää vertaistukea.

Vertaiset pystyvät antamaan vinkkejä ja tukea arjen asioihin. Samalla he voivat rohkaista, kannustaa ja vähentää leimaavuutta, Taskinen sanoo.

Ammattilaisten ohjaama ryhmä kokoontuu Kaarinassa 10 kertaa. Tapaamisissa vanhemmille ja lapsille on omat ryhmänsä, joissa saa vertaistukea toiminnan kautta.

Sairaudesta puhutaan lasten kanssa sellaisilla käsitteillä, jotka lapsetkin ymmärtävät. Siellä harjoitellaan tunnetaitoja ja keskustellaan siitä, mitä ovat mielen sairaudet. Avoin keskustelu tukee lapsen kehitystä. Vaikka asiat ovat vaikeita, puhuminen on parempi vaihtoehto kuin se, että lapsi täyttää itse tyhjät aukot mielikuvituksellaan. Lapset tarvitsevat tietoa, jotta eivät ala syyllistää itseään. Toisaalta tietoa ei pidä antaa kerralla liikaa. Yksi hyvä keino asioiden käsittelyyn on lapsille aiheesta tehtyjen kirjojen ja satujen lukeminen, vinkkaa Taskinen.

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu”

FinFamin tiedotusmateriaalissa käytetään slogania: Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu.

Se pitää paikkansa. Masentuneen ihmisen lähipiirille sairastuminen tarkoittaa paitsi tukemista, myös riskiä uupua tai jopa sairastua itse.

Masentuneiden lähimmäisillä on lähes 40 % muita suurempi riski sairastua itsekin masennukseen, Taskinen kertoo.

Kun läheinen sairastuu, omaiset käyvät yleensä läpi nelivaiheisen prosessin. Ensin tulee hälytysvaihe, jonka aikana tunteet ovat kaaoksessa, tunnetaan syyllisyyttä, häpeää ja joskus vihaakin. Toisessa vaiheessa alkaa tiedon vastaanotto ja ymmärtäminen. Omaisella on usein halu etsiä ja saada mahdollisimman paljon tietoa läheisen sairaudesta. Kolmannessa osallisuuden vaiheessa tunteita aletaan jakaa ja psyykkinen energia alkaa vapautua. Tunteita jaetaan usein läheisten kesken, mutta myös vertaisryhmissä.

Neljännessä voimautumisen vaiheessa sairaus on muuttunut osaksi elämää. Asenteet ja arvot ovat usein muuttuneet, perheen arkeen on tullut uusia käytäntöjä ja samalla alkaa herätä halu auttaa myös muita kuin omaa sairastunutta läheistä. Tässä vaiheessa omaisilla voi myös olla yhteiskunnallisia vaikuttamispyrkimyksiä. Auttamishalu näkyy myös niin, että moni omainen lähtee opiskelemaan mielenterveysalaa.

Parisuhde koetuksella

FinFamin omaistyöntekijä, toimintaterapeutti ja seksuaalineuvoja Sirpa Madsen on perehtynyt mielenterveysongelmista kärsivien parisuhteisiin.

Jokainen tarvitsee läheisyyttä pärjätäkseen elämässä. Kerro, että rakastat. Se pitää usein pinnalla, kun sairastunut tietää olevansa tärkeä, hän neuvoo.

Hän avaa aina keskustelun myös seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sillä masentuneen parisuhteessa on usein myös seksuaalisuuden suhteen selkeä muutos aiempaan.

Toisaalta kaikkea ei tarvitse sietää.

Esimerkiksi päihteiden käyttöä tai aggressiivisuutta ei voi perustella masennuksella. Kodin pitää olla kaikille perheenjäsenille turvallinen, vaikka olisi kuinka sairas. Itsemurhalla uhkailu on myös asia, jota ei kannata hyväksyä silloin, jos sairastunut käyttää uhkailua saadakseen läheisensä toimimaan tietyllä tavalla. Sairastuneen omaisena täytyy osata myös terveesti itsekäs, Madsen muistuttaa.

Puolisoa hän neuvoo kysymään itseltään seuraavia kysymyksiä: Mikä tuo hyvää oloa arkeeni? Mistä asioista olemme nauttineet parisuhteessamme? Miten voisi jatkaa eteenpäin? Mitä sairastuneelta voi vaatia?

Kaiken ei voi antaa mennä sairauden piikkiin. Sairastuneenkin kanssa kannattaa asettaa jotkut rajat, joita noudatetaan. Jos tekee kaiken toisen puolesta, uupuu helposti itsekin. Se ei myöskään helpota parantumista, Madsen muistuttaa.

Arjen rutiinit kannattaa pyrkiä säilyttämään. Lisäksi kannattaa olla yhteydessä hoitavaan tahoon.

Tieto hoidosta auttaa omaista ymmärtämään. Hoitohenkilökunnalle ei kannata vähätellä arjen ongelmia tai peitellä sairastuneen oireita. Sairastunut tarvitsee omaisen tukea, jotta saa mennyksi sovittuihin tapaamisiin. Toisaalta tuellekin tarvitaan joskus rajat, ettei omaisen koko päivä mene tukemiseen. Jotkut esimerkiksi sopivat, ettei työaikana soitella, hän jatkaa.

Älä sano laiskaksi!

Omaiset kokevat usein paljon syyllisyyttä, varsinkin silloin, jos sairastunut on oma lapsi. Se ei kuitenkaan paranna tilannetta. Mielen sairauksiin vaikuttaa moni asia: geenit, ympäristö ja muut riskitekijät. Masennusta on todettu jo alakouluikäisillä lapsilla.

Liikunnasta ja ulkoilusta saattaa olla masennuksen hoidossa yllättävän paljon apua. Toisaalta ulos patistaminen voi myös pahentaa tilannetta, jos sairastuneelle tulee paha olo siitä, ettei pysty toimimaan omaksi hyväkseen tai toisten mieliksi. Siksi omaisilta tarvitaan paljon malttia.

Älä sano toista laiskaksi. Sekin on ymmärrettävää silloin, kun omat voimat loppuu, mutta sitä kannattaa viimeiseen asti välttää, Taskinen neuvoo.

Hakuaika Kaarinan Vertti-ryhmään loppuu 24. elokuuta, mutta hakemuksen voi lähettää myöhemminkin. Hakemuksella voi varmistaa seuraavaan ryhmään pääsyn, jos ei mahdu mukaan tämän syksyn ryhmään. Vertti-ryhmään ovat tervetulleita myös lähikuntien perheet.

Janica Vilen