Varissuon ensimmäinen taloyhtiö As Oy Hintsankuja täytti 40 vuotta

”Mihin sitä kodistaan muuttaisi?” Asunto Oy Hintsankujan asukkaat Seppo ja Pirjo Malmberg (vas.), Kai ja Ann-Mari Aaltonen, Marja ja Åke Holmroos sekä Ritva Karisalmi viihtyvät edelleen taloyhtiössä, johon he 40 vuotta sitten muuttivat. Kuva: Ragip Önsoy.

JUHLAT. Perjantaina 15. huhtikuuta Asunto Oy Hintsankujassa vietettiin 40-vuotisjuhlia. Samana keväänä 1976, kun Varissuosta alkoi muodostua Turun kaupunginosa, ensimmäiset kerrostalot nousivat Hintsa Knaapin kadulle.

Alkuperäisasukkaita As Oy Hintsankujassa asuu vielä yhdeksän: Pirjo ja Seppo Malmberg, Marja ja Åke Holmroos, Ann-Mari ja Kai Aaltonen, Ritva Karisalmi, Anneli Orelva-Helle sekä Anja Heino. Pääasiassa he ovat tyytyväisiä asuinalueeseensa, vaikka levottomuuksiakin on ollut.

Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä, kun heiltä kysytään, mikä on saanut heidät asumaan Varissuolla 40 vuotta:

– Mihin sitä kodistaan muuttaisi? Täällä on ystävien, tuttavien ja mukavien naapurien lisäksi hyvät joukkoliikenneyhteydet ja harrastusmahdollisuudet, Malmbergit toteavat.
– Muita palveluja on vuosien varrella valitettavasti karsittu, mutta liikuntamahdollisuuksiin ja vehreyteen ei ole onneksi niinkään kajottu, Karisalmi sanoo.

40 vuotta sitten muuttaneilla ei ollut käsitystä siitä, miten täyteen kerrostaloja alue todellisuudessa tulisikaan.

– Yllätyimme, kuinka lähekkäin talot loppujen lopuksi rakennettiin. Muuttaessamme emme tienneet tulevista projekteista juuri mitään. Voi olla, että ei sitä nuorena sellaisia osannut kysyäkään, Marja Holmroos pohtii.

Varissuon rakentaminen vastasi 1970-luvun huutavaan asuntopulaan Turun alueella.

– Asuntopula sekä luonnon ympäröimä sijainti ja tilantuntu toivat meidätkin tänne, Åke Holmroos selventää.
– Huoneet ja asunnot ylipäätään ovat lisäksi tilavia, Karisalmi lisää.

Yhteisöllisyyttä naapureiden kesken pidetään yllä muun muassa pihatalkoilla, joita on yleensä keväisin ja syksyisin.

Asukkaat eivät allekirjoita täysin Varissuon pahamaineisuutta, josta on vuosien mittaan paljon puhuttu.

– Pahimmat vuodet ovat mielestämme jo takanapäin. 1990-luvun puolivälistä alkaen lähiö on tavoittanut alkuperäistä mainettaan hyvänä luonnonläheisenä asuinpaikkana, Aaltoset kommentoivat.

Toisaalta he eivät allekirjoita täysin myöskään kuvaa maahanmuuttajamyönteisestä asuinalueesta.

– Paljon on maahanmuuttajavastaisuutta, mikä kumpuaa kaupungin tavasta sijoittaa pakolaistaustaisia henkilöitä samaan tai viereisiin taloyhtiöihin, asukkaat selittävät.
– Ongelmia syntyy, kun kotoutuminen ei suju odotetusti, koska perhe- ja kaveriyhteisöissä tulee käytettyä suomen kielen sijaan kotimaan kieltä, he jatkavat.

Haastattelun päätyttyä alkuperäisasukkaat suuntasivat Svarte Rudolfiin juhlaruokailun pariin.

Katariina Mäkinen-Önsoy