Turku Science Park ja Turun kauppakamari lähtevät karsimaan byrokratiaviidakkoa sekä jalkautumaan maaseutukuntiin Masku–Mynämäki–Nousiainen -akselilla. Motivaatiomuistuttajaksi itseään kutsuva Mato Valtonen pyrkii luovaan hulluuteen ja epäonnistumisen hyväksymiseen.
TYÖLLISYYS. Nousiaisten Kalliopohjan seurojentalolla järjestettiin 14. huhtikuuta MATOA KOUKKUUN -yrittäjätilaisuus, jonka pääpuhujana toimi yrittäjä–muusikko Mato Valtonen.
Nousiaisten kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilän mukaan yhdessä Maskun ja Mynämäen kuntien sekä Mynämäen–Nousiaisten Osuuspankin ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa järjestetyn tilaisuuden tarkoitus on herätellä yrittäjien ja kunnan välistä yhteistyötä.
– Työpaikkaomavaraisuutta kehitetään kasitien varrelle tulevien yritystonttien myötä. Kunnan tehtävänä on pitää huolta siitä, että yrittämisen perusedellytykset eli infrastruktuuri ja peruspalvelut toimivat, Kylämäkilä kertoo.
Paikallisaiheisiin pureutui Nousiaisten kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Suvisen vetämä paneeli, johon osallistuivat Mynämäen Yrittäjien puheenjohtaja Marjo-Riitta Martikainen, Turun Kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve, Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Halme, Varsinais-Suomen Nuorten yrittäjien toimikunnan puheenjohtaja Ville Mattila, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen/Turku Science Parkin johtaja Niko Kyynäräinen, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom ja Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg.
Panelistien puheissa korostui kuntien ja yrittäjien yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämisen tarve. Yrittäjiä kannustettiin aktiivisuuteen, jotta kuntapäättäjät pysyisivät paremmin kärryillä siitä, millaisia tukimuotoja ja palveluita he toivoisivat olevan saatavilla.
Elinkeinopalveluita keskitetään
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Turku Science Parkiin yhden luukun palvelumallilla yhdistyvät Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Potkurin elinkeino- ja innovaatiopalvelut tulisi tuoda mahdollisimman lähelle pienyrittäjää. Lisäksi liiketoimintojen keskittyminen kasvukeskuksiin koettiin ongelmaksi niin paikallisesti kuin valtakunnan tasollakin.
– Palveluverkosto toteutuu vain yhteistyöhön panostamalla. Elinkeinopalveluiden puutteista toivomme suoraa puhetta ja kehitysehdotuksia yrittäjiltä, Niko Kyynäräinen huomauttaa.
– Pienet positiiviset signaalit, kuten esimerkiksi nuorisotyöttömyyden laskusuunta ja työttömyyden kasvun pysähtyminen, kielivät talouden elpymisestä, Minna Arve kommentoi innostaen yrittäjiä norminpurkutalkoisiin, joista löytyy tietoa kauppakamarin nettisivuilta.
– Kunnan tehtävien muuttuessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntahallintoon, toivomme, että yrittäjiä tukevat palvelut säilyvät kunnissa tai edes seutukunnissa, Henri Wibom sanoo.
Kuntapäättäjiä paneelissa edustaneet Seija Österberg Mynämäestä ja Mauri Halme Maskusta haluavat kartoittaa yrittäjien tarpeita palveluiden ja tuen suhteen.
– Vaikka suoraa rahallista yritystukea kunnat eivät voi tarjota, yhteistyökeinoja on tarpeen tutkia, he toteavat.
Yrittäjäpuheenvuoroista huolehtineet mynämäkeläinen Marjo-Riitta Martikainen ja kaarinalainen Ville Mattila toivoivat erilaisia yhteistyömahdollisuuksia kunnan ja yrittäjän välille.
– Tärkeää on kehittää yritystoimintaa seudullisesti sekä hyödyntää paikallisia palveluita, olivat ne sitten omassa kunnassa tai naapurissa, he muistuttavat.
Rohkeasti mukaan muutokseen
Muutoksen ilmapiiri tuli esille niin panelistien kuin Mato Valtosenkin puheessa.
Siinä missä panelistit muistuttavat kansalaisia olemaan aktiivisesti mukana muutoksen tekijöinä, sivustaseuraajan roolin sijaan, Valtonen toteaa suomalaisten saavan näppylöitä muutos-sanastakin.
– Perinteinen lausahdus ”ku me ollaan aina aikaisemminkin tehty näin” ei päde, koska kilpailija ei jää lepäämään laakereilleen, lisää Valtonen.
Vakavimpina jarruina luovuudelle ja sitä kautta myös kehitykselle Valtonen listaa muutoksen pelon lisäksi mm. kiire- ja suorituspaineen sekä stressin.
– Stressi on vakava sairaus ja kiireen ihannointi on jotain käsittämätöntä yhteiskunnassamme. Kiireetön ihminen, tuo yhteiskunnamme katoava luonnonvara, nähdään lähinnä kylähulluna, Valtonen vakavoituu.
Valtosen vauhdikkaassa puheenvuorossa vilisee sanat holhousyhteiskunta sekä suomalaisten dna:han iskoistunut alemmuuden tunne.
– Pitäisi pyrkiä eroon jatkuvasta länsinaapurikateudesta ja siihen liittyvästä huonommuuden tunteesta. Kyllä me vielä noustaan, mutta turhalla nöyristelyllä se ei onnistu! Valtonen huomauttaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
