Jo 71 000 henkilön allekirjoittamalla kansalaisaloitteella vedotaan eläkeindeksin palauttamiseen palkkaindeksiksi.
Eläketurvakeskuksen lukuja:
– Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 1950 oli 7 %, 1995 14 %, 2015 20 % ja 2030 sen arvioidaan olevan 25 %.
– OECD-maissa määritetyn köyhyysrajan, eli alle 50 % mediaanitulosta, alapuolella eläviä on Suomen koko väestöstä 7,3 %, kun taas yli 75-vuotiaista jopa 19,5 %.
– Taitettu indeksi johtaa siihen, että mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys, sitä todennäköisempiä toimeentulovaikeuksia hänellä on. Vanhuuseläke iän mukaan 2014 (€/kk): 69-vuotiaan eläke on keskimäärin 1820, kun taas 100-vuotiaan 1224.
– Tänä päivänä 60 % eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500€/kk, 30 % 1500–2500 €/kk ja 10 % yli 2500€/kk.
SENIORIT. Raision kaupungintalon valtuustosali täyttyi 12. helmikuuta paikallisista eläkeläisistä, kun valtiotieteen tohtori, tietokirjailija Kimmo Kiljunen saapui luennoimaan eläkeindeksin jäädyttämisen vaikutuksista ikääntyneempien kansalaistemme varallisuuteen.
Kiljunen huomauttaa, että olisi korkea aika kääntää kurssia ja kasvattaa eläkerahastojen sijaan jo eläkkeitä.
– Samalla kun puhutaan, että eläkkeisiin ei ole rahaa, eläkerahastot sen kun jatkavat kasvamistaan.
– Maamme suurin pääomakeskittymä ovat juuri työeläkerahastot, joihin ei ole eläkkeitä maksettaessa edes koskettu. Eläkerahastoihin, joiden kasvukello tikitti esimerkiksi vuosien 2013–2014 aikana 23 300 euroa minuutissa, kerättyjä varoja on siirretty kasvamaan korkoa ulkomaisiin pörsseihin.
Työeläkkeen piirissä on 93% eläkkeensaajista. Se on ansiosidonnainen etu. Alun perin työeläkeindeksi sidottiin palkkoihin: kun palkat nousevat, nousevat sen myötä myös eläkkeet. Kuitenkin samana aikana kun eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, eläkerahastot ovat puolestaan viisinkertaistuneet.
Kansalaisaloitteella iso suosio
Syyskuussa 2015 puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti kansalaisaloitteen, jolla vedotaan työeläkeindeksin eli niin kutsutun taitetun indeksin palauttamiseen takaisin palkkaindeksiksi. Yli 71 000 kansalaisen allekirjoittama aloite matkaa eduskunnan käsittelyyn, kun nimien keräysaika päättyy 24. maaliskuuta.
Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (SDP) mukaan kansalaisten kannattaa tuoda kantansa esiin.
– Vaikka aloitteen mukainen esitys ei toteutuisikaan sellaisenaan, se synnyttää hyvää keskustelua. Esimerkiksi hallituksen esitys poistaa eläkkeensaajien asumistuki omana tukimuotonaan kumoutui aktiivisten kansalaisten ansiosta, Eloranta kertoo esimerkkinä.
Niin Kiljusen vierailun kuin kansalaisaloitteenkin takana on hallituksen ajama eläkeindeksien jäädyttäminen vuosina 2016–2019 osana ikäihmisiin kohdistuvia säästötoimenpiteitä.
– Kaikkien hallitusten lähtökohtana 20 vuoden aikana on ollut, että eläkemenojen kasvua pitää hillitä. Tältä maamme pienituloisimpien väestöryhmältä on kaiken kaikkiaan viety systemaattisesti myös eniten etuuksia samana aikana.
– Ns. eläkepommi on jo räjähtänyt ja suurin kuorma on nyt eläkejärjestelmässä. Silti jatketaan eläkerahastojen kasvattamista eikä makseta eläkeläisille heille kuuluvaa summaa.
Eläkeindeksin taittamisen katsotaan paitsi syövän eläkkeiden ostovoimaa myös heikentävän eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin.
Senioriteetti voimavaraksi
Kiljunen julkaisi vuonna 2015 aiheeseen pureutuvan teoksen Eläkeläisten taitettu itsetunto – Seniorikansalaisena nyky-Suomessa.
Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan on muistettava, että heidän joukossaan on huomattavia eroja niin terveydessä kuin varallisuudessakin. Indeksi varmistaisi eläkeläisten ostovoiman kustannuskehityksen muuttuessa.
– Laiha lompakko vaikuttaa paitsi eläkeläisen mahdollisuuksiin pitää huolta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, myös kulutusvoimaan. Aloite ei vaadi mahdottomia, vaan indeksin palauttamista, etteivät pienet eläkkeet ainakaan vähentyisi entisestään, Kiljunen toteaa.
– Eläkerahastojen tuottojen käyttäminen olisi parasta elvytystä vaikeassa taloustilanteessa, jatkaa Kiljunen.
Kiljusen mukaan tällaiseen ilmiöön ei törmää missään muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Alankomaiden eläkejärjestelmä on kansainvälisissä vertailuissa arvioitu maailman laadukkaimmaksi. Siellä pitkäaikaisköyhyyden aste on sama kuin Suomessa, eli 7 %, mutta täällä yli 75-vuotiaista 19,5 % elää köyhyysrajan alla, kun taas vastaava luku Alankomaissa on 2 %.
Katariina Mäkinen-Önsoy
