Talven aikana Littoistenjärvellä on päässyt luistelemaan, hiihtämään ja pilkkimään. Jos järvessä halutaan uida tulevina kesänä, olisi järven puhtauden vuoksi tehtävä töitä. Viime kesänä järvi saatiin pidettyä uimakelpoisena siten, että vapaaehtoiset kävivät haravoimassa rannan aamuin illoin. Ruoppaustakin on ehdotettu, mutta asia ei ainakaan vielä ole edennyt.
LITTOINEN. Kausela–Kultanummi–Kalttassuon omakotiyhdistys on kaupungin pyynnöstä rajannut Littoistenjärven ilmastuslaitteen tekemän avannon. Nyt avannon ympärillä on 12 keppiä ja niitä pitkin kulkeva turvanaru.
– Mitään ei ehtinyt sattua, mutta pikkupojat kävivät avannon reunalla potkimassa jäätä, joten turvallisuuteen oli pakko kiinnittää huomiota, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kauko Pihlava, joka pystytti keppejä perjantaina 5. helmikuuta.
Turvakepit pystytettiin jo kertaalleen viime kesänä veneestä käsin, mutta ne lähtivät talven tullen irti.
– Nyt on kepeillä enemmän pituutta ja niissä on sinkitty teräskärki, joten saamme ne paremmin kiinni pohjaan 50-senttisen lehtikerroksen läpi, Pihlava kertoo.
Ilmastuslaite tuotiin Littoistenjärveen muutama vuosi sitten veden laadun ja happipitoisuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä happipitoisuus on Kaarinan ympäristöpäällikkö Jouni Saarion mukaan hyvä.
– Järvestä otetaan säännöllisesti happipitoisuusnäytteitä. Siellä ei ole ollut happikatoa enää 2000-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa tilanne oli huono, kun silloiset ilmastuslaitteet rikkoutuivat. Nykyiset ilmastuslaitteet ovat toimineet odotusten mukaan. Tuloksia on tosin sotkenut se, että tämä ja viime talvi eivät ole olleet niin sanottuja normaaleja talvia. Tällaisina talvina happipitoisuus hyvä joka tapauksessa, Saario kommentoi.
Ruoppauksesta kuntalaisaloite
Osaltaan Littoistenjärven veden laatuun vaikuttaa se, että järveä ympäröivät puut tiputtavat lehtensä veteen.
– Toisaalta näin on ollut satoja vuosia. Kyse luonnollisesta asiasta. Venelaiturin ja hiekkarannan edustalla on paksu kasviperäinen lietekerrostuma, Saario sanoo.
Kauko Pihlava on tehnyt kuntalaisaloitteen järven ruoppaamisesta. Esitys on käsitelty Littoistenjärven neuvottelukunnassa.
– Siellä otettiin kanta, että ruoppaaminen on mahdollista. Koko järveä sillä ei pelasteta, mutta sillä voi olla paikallinen merkitys. Asiasta ei kuitenkaan tehty esitystä, joten asia on Kaarinan kaupungin teknisen puolen päätettävissä. Se ei ole mikään nopea toimenpide, sillä luvan saaminen kestää, kertoo Saario.
Järvestä poistetaan roskakalaa mahdollisesti vielä helmikuussa
Littoistenjärvestä on kalastettu veden laadun parantamiseksi tuhansia kiloja lahnaa ja särkeä viimeiset seitsemän vuotta.
– Alkuvuosina saatiin poistettua 4000–6000 kiloa vuosittain. Sen jälkeen määrät tippuivat, mutta viime vuonna saatiin taas yli 3000 kiloa. Järvellä kaikuluodattiin eilen. Jos löytyy parvia, niin vielä helmikuun aikana kalastetaan lahnat pois, sanoo Saario.
Veden laatua on parantanut lisäksi se, ettei Järvelästä enää pumpata ravinnepitoista vettä Littoistenjärveen. Järvelä on hiekkarannan pohjoispuolella oleva alue. 2000-luvun puoliväliin asti se oli peltoa, joka oli osittain viljelykäytössä ja osittain kesannolla.
– Ravinnepitoisen veden pumppaaminen järveen ei ollut todellakaan järkevää. Kun pumppaaminen loppui, alueesta muodostui kosteikko, joka on luontoarvoiltaan Suomen parhaiden kosteikkojen joukossa. Siellä käy vuosittain satoja tai jopa tuhansia ihmisiä katsomassa lintuja, Saario kertoo.
Janica Vilen
