Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulosten perusteella varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset ovat kohentuneet viime vuodesta kaikilla mittareilla mitattuna. Oman yrityksen kilpailukyvyn kannalta tärkein verotuksellinen parannus olisi yrittäjien mielestä Viron veromalliin siirtyminen.
TALOUS. Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastaajista liikevaihtonsa kasvua ennakoi 41 % ja kannattavuuden kasvua ennakoi 33 % Maakuntaennusteeseen vastanneista yrittäjistä. Sekä liikevaihto- että kannattavuusodotusten saldoluku on noussut 8 yksikköä viime vuodesta.
Myös henkilökunnan määrän uskotaan kehittyvän suotuisasti tänä vuonna, sillä 16 % Maakuntaennusteeseen vastanneista yrittäjistä arvioi oman yrityksensä henkilökunnan määrän kasvavan. Henkilökunnan määrän kasvua kuvaava saldoluku on noussut 6 yksikköä viime vuodesta. Eniten varsinaissuomalaisten yrittäjien kasvuodotukset ovat kohentuneet investointien määrän kehitysarvioissa.
Viidennes (20 %) yrittäjistä arvioi investointiensa määrän kasvavan tänä vuonna ja vielä viime vuonna reilusti miinuksella ollut investointien määrän kehitystä kuvaava saldoluku on noussut tänä vuonna saldolukuun 3. Nousua viime vuodesta on 10 yksikköä.
Menestystarinat luovat uskoa
Edellisen kerran investointien määrän kehitystä kuvaava saldoluku on ollut positiivinen vuonna 2012.
– Varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset ovat nousseet yllättävänkin komeasti viime vuodesta. Vastauksista välittyy selkeä optimismi tulevaan, arvioi Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom.
Maskun Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Kotajärvi uskoo esimerkiksi rakennusalan vilkastumisen vaikuttaneen yrittäjien vastauksiin.
– Rakennusalalla myönnettyjen rakennuslupien määrä on liukunut niin alas, että vuoden 2015 lopussa uutisoitiin myönnettyjen lupien kuutiomäärissä pitkästä aikaa kasvua ja kasvu oli jopa 30 % luokkaa edellisen vuoden lukuihin verrattuna. Vaikka kohteet tyypillisesti ovat pääkaupunkiseudulla, ne työllistävät myös oman alueemme yrityksiä, pohtii Kotajärvi syitä.
Myös paikallisilla menestystarinoilla on osansa yrittäjien entistä positiivisempaan suhtautumiseen.
– Turun Telakan tilanne saksalaisen omistajan käsissä ja hyvä tilauskanta tuleville vuosille on yksittäisenä asiana erittäin merkityksellinen alueen alihankkijaverkostolle, sanoo Kotajärvi.
Myös kaupunkien yhteistyöhalukkuus vaikuttaa.
– Naantalissa kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö on sujuvaa. Yrittäjien mielipiteet otetaan huomioon muun muassa kaavoituksessa. Osta Aurinkokaupungista- teema on kehittänyt myös yrittäjien välistä yhteistyötä ja verkottumista, miettii Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja Kristiina Sunell.
Yrittäjien toiveissa Viron malli
Yrittäjiltä kysyttiin tänä vuonna, mikä veromuutos parantaisi eniten yritysten kilpailukykyä.
– Selkeästi eniten yrittäjät toivovat Viron veromalliin siirtymistä, jota arvioi hyödyntävänsä varmasti tai todennäköisesti 80 % vastaajista. Tämä on varsin selkeä signaali päättäjille, sanoo Henri Wibom.
Viron mallilla tarkoitetaan verotustapaa, jossa yrityksen voittoja verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun niitä maksetaan omistajille. Eli jos voitot investoi yrityksen kehittämiseen, niistä ei tarvitse maksaa veroa. Tämä malli suosii erityisesti aloittavia ja kasvavia yrityksiä. Juuri investointien vähentyminen on nähty uhaksi Suomen yrityselämälle. Virossa investointien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla; Suomessa taas laskenut 30 % vuodesta 2008.
Myös Maskun Yrittäjien puheenjohtaja Kotajärvi näkee ehdotuksessa hyviä puolia.
– Viron malli toimisi erittäin hyvin pienimmissä yrityksissä ja auttaisi niiden toiminnan kehittämistä, hän kommentoi.
Naantalin Yrittäjien puheenjohtaja Sunell pitää myös Viron mallia toivottavana.
– Kun yritysten tulosta verotettaisiin vasta, kun yrittäjät nostavat tulosta yrityksestä, olisi mahdollista tehdä pidempikestoisia investointiprojekteja. Näin myös työllistämisnäkymät olisivat paremmat.
Rahoituksen saatavuus ei ole ongelma
Maakuntaennusteen kyselyn tämän vuoden tulokset vahvistavat aiempien vuosien tuloksia siitä, että pk-yritysten rooli työllistäjänä ja uusien työpaikkojen luojana on keskeinen Varsinais-Suomessa. Vastaajista 31 % ilmoittaa luovansa vähintään yhden uuden työpaikan vuonna 2016 ja kaikkiaan Maakuntaennusteen vastausten pohjalta Varsinais-Suomeen voidaan arvioida syntyvän tuhansia uusia pk-yritysten luomia työpaikkoja.
– Maakuntaennusteesta välittyvät yrittäjien viestit ovat meille tärkeitä, koska yhteistyömme varsinaissuomaisten pk-yritysten kanssa on tiivistä, sanoo Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario.
Osuuspankki on varsinaissuomalaisten yrittäjien tärkein pankkikumppani. Puolet Maakuntaennusteen vastaajista ilmoittaa Osuuspankin tärkeimmäksi pankkikumppanikseen ja henkilökohtaisen palvelun laadun tärkeimmäksi tekijäksi niin pankki- kuin vakuutusyhtiökumppanin valinnassa. Pankki on myös yrittäjien tärkein ulkopuolinen rahoittaja. – Maakuntaennusteen tulokset kertovat, ettei pääosa yrittäjistä koe rahoituksen saatavuutta ongelmalliseksi, joten siinäkin mielessä eväät suotuisalle kehitykselle ovat olemassa, jatkaa Saario.
Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin Osuuspankkien ja Yrittäjien yhteistyönä nyt 17. kerran. Kysely lähetettiin noin 8000 yrittäjälle, joista noin 1000 vastasi siihen.
Janica Vilen
