POLITIIKKA. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ylempien AMK-tutkintojen työelämäkokemusvaatimuksien muuttamisesta. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa korostuu käytännön työelämän kehittäminen, mistä johtuen niihin hakeutuvilta opiskelijoilta vaaditaan kolmen vuoden työkokemus. Tämä vaatimus on sinänsä perusteltu, jotta koulutukset pysyisivät kiinni työelämässä ja sen jatkuvissa kehittämistarpeissa. Laissa on kuitenkin yksi kohta, mikä vaikeuttaa tarpeettomasti joidenkin opiskelijoiden hakeutumista itselleen tarpeelliseen koulutukseen. Ammattikorkeakoululain 25 §:ssä nimittäin määritellään, että työkokemukseksi voidaan laskea vain perustutkinnon suorittamisen jälkeinen asianomaisen alan työkokemus.
Aloilla, joissa tutkinto on välttämätön työllistymiselle, kuten esimerkiksi sairaanhoitajilla tai sosionomeilla, tämä on hyvin ymmärrettävä vaatimus, koska he eivät voi työskennellä ammattitehtävissä ilman tutkintoa. Yksityisellä sektorilla sen sijaan on tilanteita, joissa opiskelijat toimivat jo opiskeluaikanaan tai ennen sitä tutkintoaan vastaavissa ammattilaistehtävissä, esimerkiksi myynnissä, markkinoinnissa tai yrittäjinä.
– Varsinkin aikuisopiskelijoiden käyttämissä monimuotokoulutuksissa on yleistä, että opinnot tehdään työn ohessa, jolloin henkilön tehtävät eivät välttämättä muutu tutkinnonsuorituksen seurauksena. Tällöin lain vaatima kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen synnyttää erikoisen tilanteen, kun henkilön mahdollisesti pitkäkin asianomaisen alan työtausta jää kokonaan huomioimatta. Lopputuloksena opiskelijat usein ohjautuvat työelämätarpeesta ja omasta halustaan huolimatta yliopistojen maisterikoulutuksiin, joissa vastaavaa työkokemusvaatimusta ei ole ollenkaan käytössä, Eloranta kertoo.
Ammattikorkeakoulujen ylemmät ns. maisteri-tason tutkinnot ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi tuottaa käytäntölähtöistä korkeakoulutasoista osaamista työelämän kehittämistarpeisiin. Hyvistä tuloksista johtuen esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tuottamassa 10.6.2015 julkaistussa ”Suomi osaamisen kasvu-uralle – Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle” esitetään ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrän huomattavaa lisäämistä nykytilanteeseen verrattuna kasvavan työelämätarpeen johdosta.
– Tämä pieni muutos ylempien AMK-tutkintojen työelämäkokemusvaatimusten suhteen olisi ehdottomasti tarpeellinen, Eloranta painottaa.
