Unen keskeisiä tehtäviä ovat hermosolujen energiavarastojen täyttäminen, fyysinen lepo, muistin ja oppimisen kehittäminen, stressin torjunta ja mielenterveyden ylläpito.
SENIORIT. Raision terveyskeskuksen vuodeosastolla geriatrina toimiva Kaija Ollila kertoo unen tarpeen vaihtelevan niin ikäihmisillä kuin nuoremmillakin. Unettomuudesta tulee huolestua, mikäli se on pitkäkestoista.
– Unen tarve on hyvin yksilöllistä ja unen rakennekin muuttuu iän myötä. Kevyen unen määrä iäkkäällä henkilöllä pitenee syvän unen määrän sen sijaan vähentyessä.
Unettomuutta on monenlaista, ja vasta kolmen kuukauden unettomuus luokitellaan pitkäkestoiseksi.
– Normaaleja ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia ovat puolestaan päivätorkut, jotka tietysti vähentävät yöunen kestoa. Heräilyjä ja unen pinnallisuutta voi myös esiintyä, toteaa Ollila.
– Unihäiriöitä ovat liike- ja hengityshäiriöt, kuorsaus, unissakävely ja -puhuminen, lisää Ollila.
Unettomuuden syitä voivat olla muun muassa elämäntilanteen muutokset, huonot nukkumisolosuhteet ja unihygienia, päihdeaineet, kuten kofeiini, tupakka, alkoholi ja huumeet, sekä vaihdevuodet.
Unen määrään ja laatuun voivat vaikuttaa myös lääkkeet ja sairaudet.
– Siinä missä Alzheimer-potilas piristyy illan mittaan, Parkinsonin taudinkuvaan kuuluvat erilaiset unenaikaiset käytöshäiriöt, Ollila sanoo.
– Se on eräänlainen noidankehä. Univaje voi tuoda tullessaan masennusta ja ahdistuneisuutta. Ahdistus vaikuttaa osaltaan unettomuuteen, kun vaikeat asiat tuntuvat yön pimeinä tunteina entistä vaikeammilta, jatkaa Ollila.
Pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon suositellaan ensisijaisesti kognitiivisia menetelmiä, sillä vaikka unilääkkeet pidentävät unta, niillä on myös haittavaikutuksia. Kognitiivisilla menetelmillä tarkoitetaan terapioita, joissa tutkitaan potilaan mielen toimintamallien ja niistä johtuvan toimintatavan vaikutusta unettomuuteen sekä sitä, miten muutokset unikäyttäytymisessä vaikuttavat nukkumiseen ja hyvinvointiin.
– Uni- ja valverytmiä voi seurata paitsi yhdessä mahdollisen puolison kanssa, myös itsenäisesti unipäiväkirjan avulla, Ollila vinkkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
