MUSEOT. Raision museo Harkon marraskuun esineet ovat kaksi Mahittulasta löydettyä kaarisolkea. Soljet ovat uusimpia arkeologisia löytöjä Raisiosta ja ne ajoittuvat kansainvaellusaikaan (400–575 jKr.). Soljet ovat kahden arkeologian harrastajan löytöjä, ja ne odottavat tällä hetkellä kuljetusta Museovirastoon konservoitaviksi ja luetteloitaviksi.
Soljet ovat vanhemman rautakauden tärkeimpiä koruja. Ne kuvastavat asukkaiden yhteyksiä ulkopuoliseen maailmaan, vaikutteiden omaksumista ja lopulta omintakeisen muotoilun syntymistä. Soljet eivät olleet pelkästään koruja, vaan myös vaatteiden kiinnittäjiä. Näin ollen solkien muotoilussa painoi enemmän käytännöllisyys. Solkia käyttivät sekä miehet että naiset.
Kuvassa vasemmalla oleva solki on rengaskoristeinen kaarisolki. Soljen nimi tulee soljen jalan ympärille kierretyistä renkaista. Rengaskoristeiset soljet tulevat käyttöön jo nuoremmalla roomalaisajalla. Vastineita soljille tunnetaan Baltiasta.
Toinen soljista on nystyräkoristeinen kaarisolki. Nystyräkoristeisia kaarisolkia tunnetaan eniten Etelä-Pohjanmaalta. Solkia pidetään suomalaisena muotoiluna. Tyypin soljissa ei ole enää jousimekanismia vaan riippuneula. Soljen takana on nähtävissä neulakota ja rengas, johon neula on ollut kiinnitettynä.
Raision asutushistorian kannalta soljet ovat merkittäviä, sillä ne ovat ensimmäiset Raisiosta löydetyt kansainvaellusajan löydöt. Näin ne rakentavat sillan vanhemman ja nuoremman roomalaisajan (0–400 jKr.) ja merovingiajan (575–800 jKr.) asutusten väliin. Hyvin suurella varmuudella voidaan nyt sanoa, että asutus on jatkunut Raisiossa katkeamattomana ajanlaskumme alusta tähän päivään saakka.
Jari Näränen, arkeologi
Raision museo Harkko
