Hovirinnan neljän taloyhtiön kokonaisuus voitti vuoden ympäristöpalkinnon

Palkittujen taloyhtiöiden edustajat Kaj Lindström (vas.), Mirva Pallassalmi, Eeva-Liisa Haaparanta ja Timo Laaksonen sekä kokonaisuuden suunnitellut arkkitehti Erja Marttila iloitsivat voitostaan.

PALKINTO. As Oy Hovirouva, As Oy Hovikartano, As Oy Hovipiika ja Kiinteistö Oy Hovi-Isäntä on valittu Kaarinan ympäristöpalkinnon 2015 voittajaksi. Isännänkatu 1–7:n yhtiöt ovat yhdessä toimien toteuttaneet hienon kokonaisuuden, joka täyttää erinomaisesti Kaarinan Ympäristöpalkinnon kriteerit. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Alander ja kunnan tekninen johtaja Jyrki Lappi jakoivat palkinnon Kaarinan valtuustosalissa keskiviikkona 4. marraskuuta.

Vuosina 1981–1983 rakennetuista taloista alkoi tippua rappauksia, joten taloyhtiöt olivat yksimielisiä siitä, että julkisivuremontti on tehtävä jo turvallisuussyistä. Samalla päätettiinkin sitten laittaa nurkat todelliseen paraatikuntoon. Kaikki seinät ja ikkunat vaihdettiin ja väliin laitettiin uudet eristeet.

Nyt talot ovat todella tyylikkäitä ja lämpimiä, yhtiöistä kehutaan.

Samalla laitettiin kuntoon pihat niin julkisivujen kuin sisäpihankin puolelta.

Täällä asuu paljon lapsiperheitä, joten on hyvä, kun meillä on nyt viihtyisä, hieno ja turvallinen piha, asukkaat sanovat iloisina.

Piharemontissa eri materiaaleja on käytetty runsaasti. Betonikiveykset, istutusten reunuskivet, kasvillisuusaltaiksi rakennetut muurikiveykset sekä puupatiot luovat toimivia kokonaisuuksia. Myös valaistus on otettu hienosti huomioon. Kasvillisuutena on käytetty puita, pensaita sekä perennoja. Yksitoikkoisen nurmikon määrää on minimoitu. Myös ohikulkijat pystyvät hienosti nauttimaan korkeatasoisesta uudesta ympäristöstä.

Syyskuussa valmistuneeseen remonttiin kului yhtiöiltä rahaa pyöreästi noin miljoona euroa per talo.

Vuoden 2015 kilpailussa haluttiin palkita yhtenäinen aluekokonaisuus, jossa on toteutettu ympäristön parannustoimenpiteitä ja missä viimeistelyn jälki näkyy. Kilpailun palkitsemisen kriteereinä ovat yhteisöllinen aktiivisuus, toteutuneet ympäristön parannustoimenpiteet, viimeistelyn taso ja toteutuksen omaleimaisuus.

Palkittava kohde löytyi helposti. Ero vanhaan on melkoinen. Talot ovat näkyvällä paikalla Kaarinan keskustassa, joten remontti vaikuttaa koko kaupungin yleisilmeeseen, Jyrki Lappi perustelee valintaa.

Ympäristöpalkinto jaettiin kolmatta kertaa

Kaarinan kaupungin ympäristöpalvelut käynnisti vuonna 2010 Viimeistelty Kaarina -projektin, jonka tavoitteena oli kaupungin, yrittäjien ja asukkaiden yhteistoiminnalla parantaa ympäristön viimeistelyä ja sitä kautta kaupungin yleisilmettä. Syksyllä 2011 jaettiinkin ensimmäinen Kaarinan ympäristöpalkinto, jonka voitti Piikkiönmetsän asuinalue. Syksyllä 2013 voittaja oli Empon omakotiyhdistys. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.

Kilpailun palkintona on Kultavuokko-patsas, joka sijoitetaan palkittavalle alueelle muistoksi. Lisäksi kaupunki sitoutuu tekemään alueelle voittajien valitseman investoinnin, joka on 5 000–10 000 euron arvoinen. Piikkiössä kunnostettiin ja valaistiin leikkipuisto. Empossa taas tehtiin paljon pieniä kohennuksia, kuten istutuksia ja kentän kunnostusta. Tämän vuoden voittajat eivät ole vielä päättäneet, mitä toivovat palkinnoksi.

Yritämme ideoida jotain sellaista, mikä näkyisi myös ohikulkijoille, sanovat taloyhtiöiden edustajat. Lisäksi he juhlivat voittoa asukkaiden kesken ensi keväänä vuosittaisten siivoustalkoiden yhteydessä.

Kunniamaininta Roska-Rölleille

_MG_9641-001
Kunniamaininnan saaneiden Roska-Röllien kukat kävi hakemassa idean äiti Margit Forssell.

Ympäristöpalkinnon myöntämisen yhteydessä jaettiin myös kunniamaininta Roska-Rölleille, jotka ovat hienosti edistäneet ympäristöpalkinnon keskeisiä tavoitteita viimeistellymmästä Kaarinasta yhteisöllisin toimenpitein useiden vuosien ajan täysin pyyteettömästi. Palkinnon kävi noutamassa idean äiti Margit Forsell.

Perustimme tämän ryhmän vuonna 2013. Silloin meitä oli kolme ja nyt meitä on jo 18. Olemme tehneet yhteistyötä myös Kaarinan etsivän nuoristyön kanssa. Heillä on nyt käytössä viisi liiviä, Forssell kertoo.

Forsselia harmitti luonnossa näkemänsä roskat useita vuosia ennen kun hän ryhtyi tuumasta toimeen.

Harrastin roskien keräämistä monta vuotta jo ennen ryhmän perustamista. Roskia kerätessä mietin kuitenkin usein, että näkeekö joku ja mitä ihmiset ajattelevat. Nyt kun roskia voi kerätä Roska-Röllien liivi päällä, kenenkään ei tarvitse ihmetellä, mitä se mummo siellä ojassa tekee.

Roska-Rölli on vapaaehtoinen henkilö, joka rakastaa puhdasta ympäristöä, mutta vihaa roskia ja kerää ne pois kun ne osuvat tielle.

Välillä tilanne tuntuu toivottomalta, mutta onneksi meille kasvaa uusi sukupolvi, joka oppii jo lapsena, miksi roskia ei saa heittää kuontoon ja miten roskat lajitellaan, sanoo Forssell. Roska-Röllit ovatkin vieneet siisteyskasvatusta muun muassa varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksiin.

Roska–Röllien toimintaa sponsoroivat Kaarinan kaupunki, L&T ja Lounais-Suomen Jätehuolto. Kerätyt roskat viedään lajiteltuina kaupungille hävitettäviksi.

Onnekseni minulla on iso autotalli, jossa pystyn lajittelemaan kaikki kerätyt roskat, sanoo Forssell.

Janica Vilen