Kausela–Kultanummi–Kalttassuo omakotiyhdistys ry on aktivoitunut vaikuttamaan asuinalueensa asioihin. Erityisesti he haluavat ajaa neljää tärkeäksi kokemaansa asiaa: Littoistenjärven tilan parantamista, alikulkutunnelin rakentamista Auralaakson koulutien päähän, Kohmontien avaamista ja palvelulinjojen palauttamisesta.

ASUKKAAT. Kausela–Kultanummi–Kalttassuo omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Pihlava on asunut Kaarinassa vuodesta 1945 ja yhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut 15 vuotta. Hän pitää tällä hetkellä alueen kehittämisessä tärkeimpänä tavoitteena Littoistenjärven hoitoa.

– Täällä tuulee aina niin, että kaikki roska ajautuu juuri uimarannalle. Tästä pitäisi kaata niitä lehtipuita, jotka tiputtavat lehtensä suoraan järveen, sillä lehtien mädäntyessä koko järvi haisee. Puiden kaato onnistuisi talvella hyvin, kun puut voisi kaataa jään päälle, sanoo Pihlava.

Pihlava on asentanut järveen ilmastuslaitteen, jotta vesi pysyisi happipitoisempana ja kalat viihtyisivät.

– Kun laitoin ilmastuslaitetta ympäröiviä tolppia paikoilleen, huomasin, että mutaa on pohjassa noin puoli metriä. Se pitäisi ruopata pois. Muta ei menisi edes hukkaan, sillä siitä voisi jalostaa nurmikkomultaa, Pihlava tuumaa.

Myös ojan putsaamisella tai siirtämisellä voisi olla vaikutusta järven puhtauteen.

– Nyt oja laskee suoraan uimarantaan, harmittelee Pihlava.

Littoistenjärven hankala tilanne on puhuttanut aluen asukkaita pitkään. Vuodesta toiseen siellä on levää, joka estää uimisen. Viime kesänä asukkaat pitivät uimarannan kunnossa haravoimalla sen aamuin illoin. Talkoolaisten käsiin tuli haravoinnista kesän aikana niin paljon rakkoja, että vapaaehtoiset alkoivat jo olla kortilla.

Tie Kohmoon ja alikulku Auralaaksoon

netti-OK-IK-28.10.-yhdistys3Kauselan, Kultanummen ja Kalttassuon asukkaat ovat odottaneet tietä Kohmoon kuin kuuta nousevaa. Tällä hetkellä Kaarinantieltä lähtevä Kohmontie katkeaa ja jatkuu 50 metrin päässä samalla nimellä kohti Jaanintietä.

– Nyt kaupunki on näyttänyt asialle vihreää valoa. Tässä on tämä 50 metrin pätkä, jota ei pääse kulkemaan autolla. Kierto on niin pitkä, että ihmiset ajavat jatkuvasti kävelytiellä ja nousevat avaamaan ja sulkemaan puomin. Tiepätkän rakentaminen helpottaisi huomattavasti paitsi meidän asiointia Kohmossa myös kohmolaisten työmatkaliikennettä esimerkiksi Raisioon, sanoo Pihlava.

netti-IK-28.10.-yhdistys2Kaarinatien ylittämisen vaarallisuus on huomattu ja myönnetty Silvolanlaakson ja Auranlaakson koulutien välillä. Koska pienten koululaisten ei ole turvallista ylittää tietä, se täytyy alittaa. Tällä hetkellä alikulkutunnelia suunnitellaan Kultanummentieltä. Yhdistys haluaisi sen kuitenkin Silvolanrinteeltä suoraan Auranlaakson koulutielle. Silvolanrinteen koululaisilla on nyt parin kilometrin mittainen koulumatka. Jos he kiertäisivät Kultanummentieltä suunnitellun alikulun kautta, koulumatkaksi tulisi kolme kilometriä.

– Eivät lapset viitsi sellaista lenkkiä tehdä. Se alikulku jäisi käyttämättä ja lapset kulkisivat edelleen vaarallista suojatietä pitkin, Pihlava uskoo alueen lapsiperheiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella.

Ikäihmiset tarvitsevat palvelulinjan

Alueen vanhempien asukkaiden toiveena on, että palvelulinja-auto kulkisi muutaman päivänä viikossa, esimerkiksi tiistaisin ja torstaisin, reittiä Keulakatu–Kaarinatie–Kultanummentie–Kalttassuontie–Otto Korhosenkatu, jotta asukkaat voisivat asioida Varissuolla. Varissuon liikekeskuksessa on muun muassa lähin Kela. Toivottu reitti on sama, jolla palvelulinja kulki aiemmin.

– Kun palvelulinja poistui käytöstä, ikäihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois. Moni ikäihminen voisi jaksaa tuon ylimääräisen kilometrin tai kaksi kävellä, mutta ei painavien kauppakassien kanssa. Tiedän yhdenkin pariskunnan, joka joutui muuttamaan palvelukotiin, kun palvelulinja lakkasi toimimasta. Värttinä oli täynnä, joten he joutuivat Hajalaan asti, harmittelee Pihlava.

Yhdistys on jättänyt 11.10. Kaarinan kaupungille ehdotuksen palvelulinjan palauttamisesta, Kohmontien avaamisesta ja alikulkutunnelin sijainnista. Yhdistykseen kuuluu 150 kotitaloutta.

Janica Vilen