Kun Paraisten matkailupäällikkö Niclas Gestranius aloitti työt 20 vuotta sitten, hän ajatteli, että Turun saariston halki kulkisi hieno rengasreitti, jos vain Houtskarin ja Iniön välillä olisi lautta. Hänen ideansa sai kannatusta ja vuonna 1996 Saariston Rengastie olikin jo valmis. Nykyään ainutlaatuista saaristoreittiä kulkee vuosittain keskimäärin 21 000 ihmistä. Suoria matkailutuloja reitti on tuonut 20 vuoden aikana jo 40 miljoonaaa.
Tärppejä Saariston Rengastien varrella
UIMARANNAT
– Kuusiston salmen ranta (Uimarannantie, Kaarina)
– Bläsnäsin uimaranta (Harjuniementie, Parainen)
– Sollidenin leirintäalueen uimaranta (Aurinkoranta, Parainen)
– Sattmarkin uimapaikka kahvilan rannassa
– Airiston matkailukeskuksen uimaranta
– Nauvon venesatama (Uimaranta hyppytorneineen on Framnäsin ison punaisen puutalon takana, varsinaisessa venesatamassa ei suositella uimista)
– Likholmin uimaranta Korppoossa (Kuggvikin venesatamasta pääsee rannalle kävellen kapulasiltaa pitkin saareen)
– Folkhälsanin uimaranta (Näsbyn niemen kärjessä)
– Kannvikin yleinen uimaranta (Jumon saarella Iniössä)
– Nunnalahden uimaranta, Kailon saaren uimaranta, Kuparivuoren kallioiden välinen poukama ja Kalevanlahden uimaranta Naantalissa
TAPAHTUMAT
– 18.6. De Vita Päron – PerunaFestivaali ja Kajakkimaraton (Nauvo)
– 24.6. Juhannusaatto Keistiössä ja Jumossa (Iniö)
– 25.6. Juhannustanssit (Iniö)
– 27.6.–1.7. Paraisten Urkupäiviät (Parainen)
– 2.7. Keistiön päivä (Iniö)
– 6.10.7. Nauvon Kamarimusiikkipäivät (Nauvo)
– 8.–10.7. Baltic Jazz Festival (Dragsfjärd)
– 9.7. Kotiseutupäivä (Korppoo)
– 11.7. Barnfest med Mamma Mu och Apan Anders (Houtskari)
– 21.–30.7. Korpo Sea Jazz Festival 2016 (Korppoo)
– 27.–28.8. Muinaistuli Pensar Sydissä (Nauvo)
– 10.9. Qviflaxin Sadonkorjuujuhla (Nauvo)
MATKAILU. Saariston Rengastie avataan taas perjantaina 27. toukokuuta. Silloin alkaa myös rengasreitin juhlavuosi, sillä ensi kerran reitin on päässyt kulkemaan kokonaisuudessaan vuonna 1996. Idean isä, Paraisten nauvolainen matkailupäällikkö Niclas Gestranius, aloitti työnsä niin ikään vuonna 1996 ja Saariston Rengastie olikin ensimmäinen hanke, jota hän lähti pyörittämään.
– Suomi oli silloin liittynyt juuri Euroopan Unioniin ja ajattelin, että tällaiseen hankkeeseen voisi saada EU-rahoitustakin. Vuonna 1996 meillä oli jo 5000 kävijää, vaikka reittiä ei vielä markkinoitu juuri mitenkään. Silloin alkoi kolmevuotinen hanke, tehtiin ensimmäinen matkailukartta ja kierrettiin messuilla kertomassa reitistä. Saariston Rengastie valittiin pian maakunnan parhaaksi EU-hankkeeksi. Sen ylläpitoa päätettiin jatkaa ja sillä tiellä ollaan edelleen, Gestranius iloitsee.
Viralliseksi matkailutieksi Rengastie hyväksyttiin vuonna 2001, jolloin tien varteen ilmestyi myös ruskeat matkailutieopasteet. Reitti kulkee Turusta Kaarinan ja Paraisten kautta saaristoon: Nauvoon, Korppooseen, Houtskariin ja Iniöön, josta reitti tulee takaisin mantereelle. Kustavin ja Taivassalon kautta reitti kulkee Maskuun ja Naantaliin, josta sitten palataan takaisin Turkuun. Reitin varrella on kahdeksan lauttamatkaa ja parikymmentä siltaa, joista yhdeksän on niin korkeita, että niitä voidaan pitää maisemasiltoina.
– Muutama vuosi sitten tehtiin lisäksi Pieni Rengastie, joka on 150 kilometriä. Se lähtee Nauvosta Seilin saaren kautta suoraan Naantaliin. Sillä reitillä on nykyään yhtä monta liikkujaa kuin koko rengasreitillä. Kumpaakin kulkee vuosittain keskimäärin 21 000 ihmistä, kertoo Gestranius.
Niina-Mari Lundman teki vuonna 2007 Turun yliopistolle opinnäytetyönsä Saaristotien sosioekonomisista vaikutuksista.
– Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana reitti tuotti 19,7 miljoonaa euroa välittömiä matkailutuloja. Suoria yhteiskunnallisia kustannuksia taas aiheutui noin 3 miljoonaa, eli voitolla ollaan aika paljon. Nyt kun on mennyt 20 vuotta, voidaan arvioida, että välittömiä matkailutuloja on vähintään 40 miljoonaa, Gestranius laskeskelee.
Juhlavuosi näkyy ja kuuluu
Saariston Rengastielle on tehty 20-vuotiskauden kunniaksi juhlavuosilogo.
– Lisäksi viime vuonna hankittiin www.saaristonrengastie.fi -domain ja ostettiin oikeudet Lauri Hokkisen kirjoittamaan kirjaan: Omatoimimatkailijan opas. Saariston Rengastielle ja Pienelle Rengastielle, jota myydään nyt matkailuneuvontapisteissä. Opas on hyödyllinen apuneuvo kaikille, jotka haluavat tehdä kiertomatkastaan löytöretken, kertoo Gestranius.
Koko reitin kiertäminen kestää noin 11 tuntia. Moottoripyöräilijät ajavat sen yleensä yhden päivän aikana, mutta Gestranius suosittelee viettämään reitin varrella 3–4 päivää.
– Silloin ehtii nähdä mahdollisimman paljon ja tekemään pieniä retkiä. Reitin varrella on myös 300 pientä matkailua harjoittavaa yritystä, joten tekemistä riittää, hän lupaa.
Reitti on suosittu myös pyöräilijöiden keskuudessa. Nyt pyöräretkelle pääsee entistä helpommin, sillä Paraisten matkailu on ostanut sata pyörää, joita he vuokraavat neuvontapisteissään. Pyörän voi palauttaa mille tahansa Paraisten matkailun neuvontapisteelle, mikä mahdollistaa rengasreitin kulkemisen esimerkiksi osittain linja-autolla ja osittain vuokrapyörällä.
Reitistä tekee Gestraniuksen mielestä erityisen saariston luonto.
– Matkailija huomaa heti saariston rauhallisuuden sekä erityisen luonnon ja miljöön. Täällä näkee tähtiä eri tavalla kuin kaupungissa ja onhan täällä aika eksoottista myös siksi, että täällä kuulee puhuttavan ruotsia, hän hymyilee.
Koko saaristossa on noin 2500 vuodepaikkaa matkailijoille.
– Heinäkuussa kannattaa varata vuoteet etukäteen ja silloin, jos on erityistoiveita, mutta muulloin useimmiten löytyy aina joku yöpaikka, Gestranius neuvoo.
Aikatauluihinkin kannattaa tutustua etukäteen, varsinkin jos aikoo kulkea reitin yhdessä päivässä. Viimeinen lautta Iniöstä Kustaviin lähtee jo aika varhain illalla. Nauvon ja Paraisten välillä sen sijaan lautta kulkee öisinkin.
Saaristotien kävijöistä 85 % on suomalaisia ja loput ulkomaalaisia. Tällä hetkellä lisääntyy eniten matkailijat Baltian maista.
– Moni tulee sieltä tänne erityisesti kalastamaan. Matkailijat kiittelevät usein lyhyitä etäisyyksiä verrattuna esimerkiksi Norjan saaristoon. Sekin houkuttelee ulkomaalaisia ja aiheuttaa ihmettelyä, että reitillä on vain yksi maksullinen lauttamatka, Gestranius sanoo.
Erityistä nähtävää reitin varrella
Ulkomailta tuleville reitin lähtöpaikka eli Turku on jo yksi matkailukohde. Tällä seudulla asuville ensimmäinen pysähdyspaika voisi olla esimerkiksi Kuusiston linnanrauniot Kaarinassa. Paraisten kantakaupungissa kannattaa pysähtyä Gestraniuksen mielestä erityisesti Art Bankissa.
– Se on hieno museokohde ja ehdottomasti pakollinen pysähdys. Avolouhoksen näköalapaikka ja Vanhan Malmin puutaloalue kannattaa myös käydä katsomassa. Lisäksi Paraisilla on monta ruokapaikkaa ja vierasvenesatama, jossa on juuri aloittanut uusi pitäjä, Gestranius kertoo.
Airisto on yksi perinteinen pysähdyspaikka. Siellä on hotelli, ravintola, vierassatama ja vuokramökkejä.
– Siellä kannattaa pysähtyä kauniin maiseman ja hyvän ruuan vuoksi. Aiemmin se on ollut klassinen tanssipaikka, mutta nykyään siellä tanssitaan harvemmin, kertoo Gestranius.
Vanhaan kalastajan torppaan tehty Sattmarkin kahvitupa on myös näkemisen arvoinen paikka.
– Siellä on hyvä ruoka ja hyviä kakkuja, kehuu Gestranius. Lisäksi kahvilan rannasta voi pulahtaa uimaan.
Nauvossa taas on kivoja luontopolkuja ja paljon ravintoloita.
– Meillä on ihan kirkonkylässä vajaan kolmen kilometrin mittainen Vesterholmin polku. Siellä on infotauluja, jotka kertovat polun historiasta ja naruja, joiden avulla voi vetää itsensä kallion päälle. Nauvossa on myös 14 ruokapaikkaa kävelymatkan päässä. Se on tosi paljon, kun ajattelee, että täällä asuu ympärivuotisesti vain 1500 ihmistä. Asukkaiden määrä aina kymmenkertaistuu kesällä, Gestranius kertoo.
Nauvossa on myös viimeinen pankkiautomaatti, mutta pienemmiltäkin saarilta pystyy nostamaan rahaa useimmista kaupoista.
Korppoossa kannattaa pysähtyä Saaristokeskus Korppooströmiin.
– Siellä on hotelli ja näyttelytila. Se on hieno paikka meren äärellä, vinkkaa Gestranius.
Houtskarin Mossalassa taas on venäläisomisteinen matkailukeskus ja karavaanialue mökkeineen ja uusi vierassatama näköalatorneineen ja luontopolkuineen. Siellä on myös ravintoloita ja tanssipaviljonki.
– Siitä on kehittymässä suosittu matkailukeskittymä, uumoilee Gestranius.
Houtskarin keskustassa on lisäksi kaupungin omistama vierassatama ja kesätori, venemuseo ja kirkko.
– Eksoottisena yksityiskohtana siellä on kovin kapeat tiet, jotka luovat saaristokylän tunnelmaa, Gestranius lisää.
Iniön saari on vieläkin pienempi. Siellä saaristolaistunnelmaa luovat muun muassa puiset tienviitat, uusittu vierassatama ja hyvä luontopolku.
– Ravintoloita ei ole niinkään, mutta ruokaa kyllä saa. Esimerkiksi seurakuntatalolla on noutopöytä. Sophia Wilhelmina kirkko kannattaa myös käydä katsomassa, Gestranius ehdottaa. Kirkon esineistä mainittakoon kattoon ripustettu votiivilaiva ja messinkinen kattokruunu, joka on koottu kahdesta 1600-luvun kruunusta. Kirkon kahta kirkonkelloa soitetaan vielä nykyisinkin käsin.
Iniöstä tullaankin sitten mantereelle Kustaviin.
– Siellä on vierasvenesatama, jossa on yöpymiseen tarkoitettuja olkimajoja. Se on mukava paikka ja siellä hyvä ravintola ihan rannassa. Kustavin savipajassa kannattaa myös käydä. Siellä on paitsi savitöitä myös hyviä munkkeja, hymyilee Gestranius.
Kustavista reitti kulkee Taivassalon ja Askaisten kautta Naantaliin ja lopulta takaisin Turkuun.
Nähtävää myös rengasreitin ulkopuolella
Korppoosta pääsee jatkamaan matkaansa myös Kökariin ja sieltä Ahvenanmaalle, joka on suosittu päiväretkikohde.
Nauvon Pärnäisistä pääsee taas yhteysalus Eivorilla Utöseen.
– Siellä on hotelli, opastuksia, kappeli, Estonian muistomerkki ja upea maisema, kehuu Gestranius.
Jos merenkäynti on kovaa, niin sekin on oma ikimuistoinen elämyksensä. Huonoa säätä visiitille ei tavallaan edes ole. Utö on myös saariston uloin paikka, johon pääsee ilman omaa venettä. Moni haluaa yöpyä siellä nähdäkseen sekä auringon laskun että nousun.
Utöön yhteysaluksella voi pysähtyä myös Aspööseen. Jos tulee seuraavalla aluksella takaisin, saareen tutustumiseen jää aikaa neljä tuntia. Paikalliset ottavat matkailijat henkilökohtaisesti vastaan hanurin soiton tahdissa. Hieno luontopolku ja kappeli sekä venevajat ja kiva kahvila takaavat tekemistä neljäksi tunniksi. Kahvilassa on tarjolla joka päivä itse kalastettua ja savustettua kalaa.
Tavoitteena ympärivuotinen liikennöinti
Gestraniuksen mukaan liikennöinnin aikataulutus on matkailun kannalta jokavuotinen ongelma.
– Päätös Houtskarin ja Iniön välisen liikennöinnin aloittamisesta ja lopettamisesta tehdään ELY-keskuksen toimesta vuosittain viime tinkaan. Aikataulut pitäisi olla tiedossa jo syksyllä, jotta ryhmämatkalaiset voisivat tehdä varauksiaan ajoissa.Tänä vuonna liikennöinti alkaa 27.5. ja jatkuu elokuun loppuun. Joskus kausi on alkanut jo toukokuun puolivälistä ja jatkunut syyskuun puoliväliin. Päämäärä olisi saada rengasreitille ympärivuotinen liikennöinti, mutta siihen on vielä aikaa, harmittelee Gestranius.
Houskarin ja Iniön välisen liikennöinen lopettaminen talvikaudeksi aiheuttaa ongelmia myös Paraisten asukkaille.
– Iniö kuuluu kuitenkin samaan kaupunkiin ja silti sinne pitää kiertää Turun ja Kustavin kautta. Nytkin kun menin kokoukseen Iniöön, meni kaksi tuntia ylimääräistä aikaa, kun jouduin kiertämään. Taksiveneitäkin on, mutta se väli maksaa noin 70 euroa ja harva suostuu sellaista hintaa maksamaan, Nauvossa asuva Gestranius taustoittaa.
Reitin varrella tehdään kuitenkin uudistuksia ja parannuksia koko ajan. Nauvo–Korppoo-väli asfaltoidaan uudestaan tänä kesänä. Lauttarannassa on työt käynnissä ensi vuoden uutta lauttaa varten. Se tulee tuottamaan vähän ongelmia liikenteeseen. Uusi lautta saadaan käyttöön kesällä 2017. Siihen mahtuu lähes tuplasti enemmän autoja kuin nykyiseen.
Gestraniuksen ja monen muun haaveissa on myös silta tai tunneli Paraisten ja Nauvon välille.
– Monet voimat työskentelevät sen eteen jatkuvasti. Tunneli olisi halvempi vaihtoehto, mutta se ei ole maakuntasuunnitelmassa, Gestranius kertoo.
Janica Vilen
