Paimiosta vetovoimainen maaseutumainen pikkukaupunki

Tärkeitä arvoja minulle ovat kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja ennaltaehkäisevä työ osana kestävää ja kauaskantoista talouspolitiikkaa. Haluan omalta osaltani olla luomassa Paimioon avoimempaa päätöksenteon kulttuuria, jossa myös kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon yhteisistä asioista päätettäessä. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, sitä ei saa unohtaa. Paimion koulut ja lukio ovat arvostettuja ja niiden toimintaan tulee jatkossakin panostaa. Ympäristöarvoista ei tule tinkiä, sillä vastuullinen yrittäjä osaa katsoa kauemmaksi tulevaisuuteen. Kestävällä kaavoituksella turvaamme turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön meille kaikille kuntalaisille.

Paimiossa on viime aikoina turvauduttu ulkopuolisten konsulttien tarjoamiin palveluihin kritiikittä. Virkamiehet haluavat käyttää konsultteja, koska oma asiantuntemus ei ehkä riitä ja toisaalta halutaan piiloutua konsulttien päätösten taakse ja ulkoistaa myös vastuu hankalissa kysymyksissä. Konsulteilta saadaan juuri haluttu vastaus, joka palvelee konsultin palkkion maksaneen toimijan etuja. On helppo yhtyä ”konsulttidemokratia”-kirjan kirjoittajien kommenttiin siitä, ”miten valtiosta tai kunnasta tehdään tyhmä ja tehoton.”

Yksityistämällä yhtiöitä ja käyttämällä konsulttipalveluja, päätöksentekoa viedään kuntalaisten ulottumattomiin, koska yhtiömuotoisina niitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kuntalaisten asema heikkenee, sillä vesi-, lämpö- yms. maksuja voidaan nostaa ilman demokraattista päätöksentekoa. Kunnan tehtävänä ei ole toimia riskisijoittajana kuntalaisten rahoilla. Osinkoa odottavat osakkaat vaativat kustannustehokkuutta, joka pakostakin heikentää työntekijöiden ja hoidettavien asemaa, vaarantaa tietoturvaamme sekä nostaa tuottamiensa palveluiden hintaa.

Mielestäni sosiaali- ja terveyspalveluita ei pidä täysin yksityistää, koska lyhytnäköisenä se on toimintaa, johon myöhemmin on mahdotonta enää vaikuttaa. Toki joitain palveluita voidaan ulkoistaa hallitusti. Olemmeko valmiita vaihtamaan hyväksi ja kustannustehokkaaksi todetun ja maailmalla kadehditun mallin järjestelmään, joka heikentää hyvinvointivaltiomme perusteita? Terveydenhuoltoa on ainakin toistaiseksi pidetty yhteiskunnan perustoimintona, joka mahdollistaa tasa-arvoisen ja menestyvän yhteiskunnan ilman terveyskerjäläisiä. Olisiko syytä hetkeksi edes kansakunnan tärkeän yhteisen edun vuoksi unohtaa ahneus ja aloittaa yhdessä ilman politikointia maailman parhaan SOTE-mallin suunnittelu? Mielestäni se ei perustu terveyspalveluiden yksityistämiseen.

Jos yksityistämiselle annetaan nyt periksi, seuraavaksi kohteena voi olla koulutus – suuri saavutus ja menestys, mitä muut maat ovat kadehtineet – aivan samoin kuin nykyistä kustannustehokasta terveydenhuoltojärjestelmäämme. Ainoa ongelma nykyisessä SOTE-järjestelmässämme on ollut sen kaksinkertainen maksatus eli ensin maksamme veroja, jonka jälkeen käytämme Kela-korvauksella tuettuja yksityispalveluita. Tähän olisi riittänyt vähäisempikin selvitystyö.

Paimioon on saatu houkuteltua viime aikoina monia isompiakin yrityksiä. Tämä on hyvä asia ja tähän tulisi jatkossa panostaa vielä entistä enemmän. Paimiosta löytyy varmasti erilaiseen toimintaan sopivia tontteja. Tämä houkuttelisi myös uusia asukkaita Paimioon. Elinvoimaisen kunnan tulisi saada uusia asukkaita, jotta verotulopohjaa saadaan kasvatettua. Paimio on maantieteellisesti iso kunta ja asukkaita on merkittävästi myös haja-asutusalueilla. Paimio on luonnonläheinen, maaseutumainen asuinpaikka. Hienoilla ja ainutlaatuisilla maisemilla sekä loistavalla sijainnilla tulisi olla vielä suurempi arvo markkinoidessamme Paimiota asuinpaikkana.

Tulevaisuudessa etätyön todennäköisesti lisääntyessä Paimion kaltaisten kuntien houkuttelevuus perustuu juurikin maaseutumaisen asumisen ja riittävien lähipalveluiden tarjontaan. Realistinen tavoite voisi olla, että Paimiossa asuisi vuonna 2025 vähintään 12 000 – 13 000 asukasta.

Sari Murto, FM biologian- ja maantiedon opettaja, sitoutumaton SDP