Suomalainen kasvatettu siika on noussut WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon. Vihreään valoon vaikuttivat erityisesti rehun koostumuksen ja sen hankinnan vastuullisuuden kehittyminen sekä kalankasvatusta ohjaava tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä.
RAISIO. Siika on Suomessa kirjolohen jälkeen toiseksi tärkein laji kalankasvatuksessa. Tällä hetkellä suuri osa kalatiskeillä myytävästä siiasta on kasvatettua kalaa. Siian kasvatus on kymmenkertaistunut 1990-luvulta, mutta suomalaisten ruokapöydissä se ei ole yleinen kala: suomalaiset syövät esimerkiksi norjalaista kasvatettua lohta yli neljä kiloa vuodessa, kun taas siikaa ainoastaan 200 grammaa henkeä kohden.
– Norjalaiseen loheen verrattuna kotimainen kasvatettu siika on ekologisesti kestävä valinta. Kalankasvatuslaitoksemme eivät levitä tauteja tai loisia luonnossa eläviin kalakantoihin eikä meillä ole esimerkiksi Norjan lohentuotannon kaltaista karkulaisongelmaa. Lisäksi kemikaalien käytöstä ja kalojen lääkitsemisestä on säädelty Suomessa tarkasti, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Kotimainen kasvatettu kala on kuluttajalle vastuullinen valinta, sillä nyt 99 prosenttia Suomessa kasvatetusta kalasta on WWF:n vihreällä listalla.
Raisioaqua on kehittänyt useita kalanrehuinnovaatioita, jotka ovat merkittävästi pienentäneet kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia.
– Toimimme koordinaattorina Siika 2005 -hankkeessa, joka oli lähtölaukaus taloudellisesti kannattavalle siian kasvatukselle. Hankkeessa kehitettiin muun muassa ensimmäinen vain siialle räätälöity rehu. Lanseerasimme kalankasvatuksen fosforipäästöjä pienentävän rehun jo lähes kymmenen vuotta sitten ja viimeisin innovaatiomme Baltic Blend -Itämeri-rehu parantaa kalankasvatuksen kestävyyttä huomattavasti, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo.
Itämeri-rehu kierrättää ravinteita
WWF arvioi tarkasti kalanrehujen vastuullisuutta, koska rehut vaikuttavat merkittävästi kalankasvatuksen kestävyyteen. Kaikki Raisioaquan rehujen pääraaka-aineet ovat jäljitettäviä ja esimerkiksi rehuissa käytetty soija on sertifioitua. Raisioaquan rehuissa hyödynnetään myös Baltic Blend ®-innovaatiota. Baltic Blend -rehujen raaka-aineina käytetään Itämeren kaloista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan lähirehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule Itämereen sen ulkopuolelta.
– Baltic Blendin myötä Raisioaquan rehuasiakkaiden ympäristövaikutus pieneni merkittävästi, sillä sen ansiosta kalankasvatuksen fosforin nettokuormitus muuttuu negatiiviseksi ja typpikuormitus vähenee merkittävästi. Rehuillamme kasvatetut siiat ja kirjolohet ovat siis todellakin kestävä valinta, Kantola kuvaa.
WWF:n Kalaopas auttaa kuluttajia tekemään vastuullisia valintoja
WWF:n Kalaopas ohjaa kuluttajaa tekemään vastuullisia valintoja kalatiskillä liikennevalojen avulla. Punaisen valon saaneiden kalojen kulutusta tulisi välttää, keltaisen valon kaloja kannattaisi käyttää harkiten ja vihreän valon kaloja pitäisi suosia kulutuksessa. Kasvatettujen kalojen osalta oppaan suosituksissa huomioidaan ympäristölle aiheutuvat vaikutukset.
– Raisioaqua on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä WWF:n kanssa, koska olemme halunneet lisätä tietoisuutta kalan alkuperästä, tuotantotavoista ja alan kehityksestä. Kalaopas on mainio väline näiden tavoitteiden toteuttamisessa myös siksi, että luokitus perustuu riippumattomaan, alan ulkopuoliseen arvioon vastuullisuudesta, Tomi Kantola toteaa.
Raisioaqua on tehnyt määrätietoisesti konkreettisia toimenpiteitä, jotta vihreä valo syttyisi myös siialle.
– Toivottavasti se lisää kotimaisen kalan arvostusta ja kulutusta ja auttaa siten kääntämään kalan kauppataseen kehityksen positiiviseen suuntaan, Kantola sanoo.
Ympäristökuormitus vähentynyt 70 %
Suomessa kalankasvatuksen ympäristökuormitus on vähentynyt kokonaisuudessaan noin 70 prosenttia 1990-luvun alusta erityisesti parantuneiden ruokintatekniikoiden ja rehujen kehittymisen vuoksi. Kalankasvatuksen osuus Suomen vesiin päätyvästä fosforikuormituksesta on runsas prosentti ja typpikuormituksesta reilut puoli prosenttia.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta kalankasvatuksella voi olla Suomen vesissä edelleen haitallisia paikallisia vaikutuksia esimerkiksi veden ja pohjan laatuun. Kalankasvatusta pyritään ohjaamaan pois herkiltä alueilta erityisellä sijainninohjaussuunnitelmalla. Negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää myös siirtymällä verkkoaltaista kiertovesikasvatukseen. Kiertovesikasvatuksessa viljelyyn käytettävä vesi kierrätetään ja puhdistetaan tehokkaasti ennen kuin se päästetään ympäristöön. Osa suomalaisesta kasvatetusta siiasta on jo nyt kiertovesikasvatettua.
