KOLUMNI. Pitkä jännitysnäytelmä on saanut päätöksensä, kun Yhdysvallat on valinnut uuden presidentin. Maailman mahtavimmaksi tituleeratun ihmisen valinta on herättänyt meilläkin kiinnostusta ja väittelyä. Vaalikampanjaan liittyvä show ja draama ovat houkutelleet monia Suomessakin seuraamaan vaaleja, kuten myös USA:n presidentti-instituutioon liittyvä valtaa.
Valta on poweria! Valta on kiinnostava juttu. Valta kiehtoo. Ihmiset, joilla on poliittista, taloudellista tai kulttuurista valtaa, ovat huomion keskipisteenä. Kansanjohtajien seuraavaa siirtoa odotetaan henkeä pidätellen. Eniten tienaavien suomalaisten lista kiinnostaa. Julkkisten tweettailut noteerataan. Jos luokanopettaja ja posteljooni avautuvat televisiossa elämänsä kipeistä asioista, tuskinpa kovin montaa kiinnostaa. Jos tunnettu laulaja ja koomikko avautuvat, katsojaennätykset paukkuvat.
Monille vallasta voi tulla kuin huume, jota pitää saada lisää. Saavutetusta vallasta ei haluta luopua, vaan siitä pidetään kiinni kynsin hampain. Esimerkin vähän toisenlaisesta suhtautumisesta valtaan meille antaa kuitenkin Jeesus. Raamatussa hänestä kirjoitetaan: ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen, vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa.”
Jeesus luopui vapaaehtoisesti vallastaan ja tuli köyhäksi, ei palveltavaksi vaan palvelemaan. Hän rakasti ihmisiä, mutta ei etsinyt heidän ihailuaan. Hän ei etsinyt helppoja voittoja hakeutumalla vallan kamareihin, vaan liikkui väheksyttyjen ja sorrettujen parissa. Tänä päivänä me kohtaamme hänet erityisesti niissä lähimmäisissä, jotka jäävät menestystä ja draivia arvostavassa yhteiskunnassa kuolleeseen kulmaan. Heitä on soppajonossa, vastaanottokeskuksissa, palvelutaloissa ja monissa muissa paikoissa. Sinunkin lähelläsi.
Jeesus ei kysy meiltä, kuinka monta seuraajaa meillä on Twitterissä eikä ole kiinnostunut cv:stämme. Sen sijaan hän kysyy, miten kohtasimme nälkäiset, kodittomat, lannistetut, alistuneet. Valta saattaa olla Valkoisessa talossa ja muissa suurissa saleissa, mutta siellä missä lähimmäinen kohdataan Jeesuksen esimerkin mukaisesti, on Jumalan valtakunta. Se on valtakunta, jossa nöyryys ja omasta luopuminen ovat todellista suuruutta. Valtakunta, jossa pienestä mitättömästä siemenestä voi ajan kanssa kasvaa suuri puu. Tulkoon valtakuntasi!
Antti Pajunen
seurakuntapastori
Raision seurakunta