Joulukuussa 200 vuotta täyttävä Suomen poliisi on tavoitettavissa myös netin kautta. Lounais-Suomen poliisilaitoksen nettipoliisin tehtäviä hoitava Riku Sukari on huomannut netitse tulevien yhteydenottojen lisääntyneen viimeisten vuosien aikana. Hän on huolissaan siitä, että ihmiset kuvittelevat voivansa julkaista netissä mitä tahansa.
MASKU. Maskulainen nettipoliisi Riku Sukari on antanut kasvot nettipoliisin työlle koko Lounais-Suomen alueella. Sukari on toiminut tehtävässään runsaan viiden vuoden ajan ja on huomannut yhteydenottojen netin välityksellä lisääntyneen.
Toisin kuin saattaisi luulla, ei nettipoliisi valvo internetin syövereissä tai sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa liikehdintää. Poliisi tarttuu rikoksiin ja mahdollisiin rikosepäilyksiin pyydettäessä.
–Pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. Annan kasvot poliisin työlle sosiaalisessa mediassa, kerron ajankohtaisista asioista ja vastaan kysymyksiin, Sukari kertoo.
Yhteydenottaminen nettipoliisiin on huomattavasti vaivattomampaa kuin esimerkiksi poliisilaitokselle meneminen. Sukari kehottaa ihmisiä yhä soittamaan hätänumeroon akuuteissa tapauksissa, mutta on tapauksia, joissa netti voi toimia hyvänä keinona saada yhteys poliisiin.
–Netti voi madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä. Hyvänä esimerkkinä toimii seksuaalirikokset. Esimerkiksi 14-vuotiaalla tytöllä voi olla korkeampi kynnys kertoa hänelle tapahtuneesta vanhemmilleen saati tulla poliisipäivystykseen kuin että kertoisi asiasta netissä poliisille, Sukari sanoo.
Sukari on huomannut, että netin kautta tulevien rikosilmoitusten ja yhteydenottojen tekijät eivät pelkästään ole nuoria tai lapsia. Yhä enenevissä määrin myös aikuiset osaavat hyödyntää netin tarjoamaa mahdollisuutta.
Oman toimen ohessa
Suomessa on tällä hetkellä vain kaksi poliisia, jotka toimivat päätoimisina nettipoliiseina. Sukari kuuluu määräenemmistöön nettipoliiseista, jotka työskentelevät tehtävässä muiden virkatehtäviensä ohella.
–Tarvetta päätoimisuudelle olisi, mutta kaipaan toisinaan ulos keikoille, eritoten kesäisin. Sitä myös vieraantuu helposti arjesta, jos on liikaa tietokoneella, Sukari kertoo.
Nettipoliisin työnkuvaan kuuluu myös netissä tehtävien rikosten selvittäminen. Kaikki tapaukset tulevat poliisin käsittelyyn, jos siitä on tullut erillinen ilmoitus. Poliisille on sula mahdottomuus seurata kaikkea netissä tapahtuvia keskusteluja, eikä Suomessa haluta mennä pohjoiskorealaiseen malliin, jossa isoveljen lailla valvotaan kaikkea tekemistä.
–Siitä on tullut selkeä trendi, että ihmiset luulevat voivansa julkaista tai kirjoittaa netissä mitä vain. Netissä törmää todella kovaan kielenkäyttöön ja ihmisten toleranssi tekstien suhteen tuntuu kasvaneen. On kuitenkin muistettava, että asiaton kielenkäyttö ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkkejä, Sukari sanoo.
Määrärahat tapetilla
Viime kesänä netissä käynnistettiin kansalaisaloite, jossa kerätään nimiä poliisien resurssien turvaamiseksi lailla. Jotta asia tulisi eduskunnan käsittelyyn, pitäisi aloitteeseen saada 50 000 nimeä. Aloitteen tekijät voivat kerätä nimiä tammikuun 8. päivään saakka, mutta tällä hetkellä aloite on saanut vasta runsaat 10 000 nimeä taakseen.
Sukari pitää aloitetta erinomaisena asiana ja toivoo, että se menisi läpi.
–Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa kehitys on ollut päinvastainen. Suomessa leikataan määrärahoja, kun muualla niitä on lisätty. Resurssien tiukentamisilla on ollut suora vaikutus poliisin ruohonjuurityöhön, joten tällaisen aloitteen toivoisin menevän eduskunnan käsittelyyn, Sukari sanoo.
Kimmo Muttilainen
