RAISIO. Keskisuomalainen kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto, s. 1984, vieraili maanantaina 19. syyskuuta Raision lukiossa puhumassa nuorille politiikasta ja kansanedustajan työstä.
Hän itse innostui politiikasta juuri lukioikäisenä.
– Erikoistuin yhteiskunnalliseen kirjoittamiseen äidinkielen tunneilla. Sitten hain esseisiini lisätietoa yhteiskuntaopin ja taloustiedon tunneilta. Pian jo aloinkin kirjoitella lehtiin ja olin omista mielipiteistäni todella varma. Sittemmin olen oppinut, että mielipiteet ovat yleensä sitä varmempia, mitä vähemmän aiheesta on tietoa. Kohdaten, kasvotusten ja keskustellen mahdollisimman erilaisten ihmisten kanssa ja mahdollisimman erilaisissa paikoissa voi oppia elämästä ja ihmisten arjesta paljon. Se laajentaan omaa näkökulmaa kaikkiin kysymyksiin. Kun ymmärtää eri mieltä olevaa ihmistä paremmin, ymmärtää myös itseään paremmin, hän sanoo.
Millainen on kansanedustajan työviikko?
Oppilaat kysyivät muun muassa kansanedustajien tavallisesta työviikosta.
– Maanantait ovat maakuntapäiviä, jolloin kansanedustajat heräävät omasta kotikaupungistaan. Silloin tapaamme ihmisiä, yrityksiä, järjestöjä ja useimmat osallistuvat oman kuntansa valtuuston kokouksiin. Tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina on valiokuntien kokouksia ja täysistuntoja eduskunnassa. Väleissä on tapaamisia, joissa eri tahojen edustajat kertovat asioista kansanedustajille, vastaa Aalto.
Eduskunnassa 200 kansanedustajan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Lähetekeskustelussa kansanedustajat voivat antaa terveisensä lain valmistelusta hallitukselle. Valmisteluajan jälkeen tulee ensimmäinen käsittely salissa, jonka jälkeen lakiehdotusta vielä viilataan. Toisessa käsittelyssä lakiehdotus joko hyväksytään tai hylätään.
Aalto muistuttaa myös siitä, että jos jotain kansanedustajaa ei näy salissa, se ei tarkoita, että hän laiminlöisi tehtäviään tai olisi laiska.
– Vaikka edustaja ei olisi paljon salissa, hän voi silti olla todella ahkera. Aktiivinen voi olla monella tavalla. Yleensä jokainen käy salissa kuuntelemassa ne asiat, joista itse vastaa omassa ryhmässään, hän selittää.
Lisää avoimuutta
Aalto puhui myös politiikan avoimuudesta.
– Tällä hetkellä teidän on paljon helpompi seurata Kanadan kuin Suomen sisäpolitiikkaa. Kanadassa on vuodesta 1994 lähtien saatavilla tallenteet kaikista valiokuntien kokouksista ja kansalaisjärjestöjen tekemiä raportteja eri aiheista, hän kertoo.
Suomessakin on keskusteltu valiokuntien työn avaamisesta. Sillä valiokunnissa käydään ne tärkeimmät keskustelut. Aalto näkisi sen hyväksi tavaksi saada politiikkaa läpinäkyvämmäksi.
– Olen myös ehdottanut, että kaikki julkinen data olisi kaikkien saatavilla ja käytettävissä luettavassa muodossa. Nyt julkisten virastojen aineistoihin ei pääse käsiksi, koska ne eivät ole yhteenluettavassa muodossa, hän sanoo.
Ei koulutusleikkauksille!
Yksi oppilaiden kysymys koski koulutusleikkauksia.
– Niitä tehtiin jo viime kaudella, kun Vihreät oli mukana hallituksessa. Silloin kaikki puolueet olivat samaa mieltä siitä, että koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta ei voi leikata enää senttiäkään. Me ei voida kilpailla Kiinan kanssa siitä, kumpi tekee jonkin tuotteen halvemmalla. Kilpailukykymme syntyy siitä, mitä syntyy teidän pääkopasta. Siksi kaikille pitää antaa mahdollisuus tulla täyteen potentiaaliinsa. Ja siksi olen todella vihainen siitä, että koulutuksesta leikataan taas tälläkin vaalikaudella massiivisesti, hän jyrähtää.
Hän on tehnyt Vihreissä vaihtoehtoista budjettia, jossa mietitään, miten koulutusleikkaukset voisi välttää.
Rakenteet uuteen uskoon
Säästäminen kannattaa tehdä Aallon mukaan leikkausten sijaan rakenteita uusimalla.
– Kun tehdään tiettyjä säätöjä rakenteisiin, kustannuskehitys muuttuu. Voidaan tehdä asioita järkevämmin, yhdistää resursseja ja pitää huoli siitä, ettei valtiolle synny menoja esimerkiksi syrjäytyneistä nuorista. Jos nuoriin panostetaan nyt, voidaan estää kustannusten syntymistä tulevaisuudessa. Ja näin meidän ei tulevaisuudessa tarvitse miettiä, leikataanko nuorilta vai vanhuksilta, hän selittää.
Ajankohtaiseen rasismikeskusteluun hän ei toisi enää uusia pykäliä, vaan käyttäisi nykyistä lainsäädäntöä entistä paremmin rasismin kitkemiseen. Rasismi rikoslakiin -kampanjan tarkoituksena on muuttaa rikoslakia niin, että tällaiseen rasististen järjestöjen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi.
– Suomessa on järjestöjä, joiden linjaukset ovat suoraa rotuvihapuhetta. Jo nyt lakimme antaa mahdollisuuden puuttua järjestäytyneeseen rasismiin ja minun mielestäni nykyisiä keinoja pitäisi käyttää paremmin hyödyksi ja saada nollatoleranssi kaikelle vihapuheelle ja rasismille, hän linjaa.
Äänestysikäraja 16:een
Oppilaat kysyivät Aallon mielipidettä myös äänestysikärajan laskemisesta. Aalto kannattaa ikärajan laskemista 16:een erityisesti kuntavaaleissa.
– Jos kuntavaalit on silloin, kun on 16, seuraavat vaalit ovat vasta 20-vuotiaana, jolloin moni on jo muuttanut opintojen perässä toiselle paikkakunnalle. Näissä tapauksissa nuori ei pääse koskaan äänestämään omassa kotikunnassaan eikä saa kokemusta ja tuntumaa vaaleista ja äänestämisestä, mikä aktivoisi äänestämään jatkossakin, hän selittää kantaansa.
Ajatukset heräsivät
Lukion toisen vuoden opiskelijat Adelina Baker ja Jami Saarinen saivat Aallon vierailusta paljon irti.
– En ole mitenkään suuntautunut politiikkaan, mutta tämä selkeytti, kiittelee Baker.
Saarinen jatkaa samoilla linjoilla.
– Tämä selkeytti sitäkin, mitä puolueita kannattaa äänestää. Minulla oli Vihreistä aivan erilainen käsitys ennen tätä päivää, hän sanoo. Ennen hän kuvitteli Vihreiden keskittyvän lähinnä luontokysymyksiin, mutta nyt hän oli hyvin vaikuttunut muun muassa puolueen ajatuksista verotuksen ja perustulon suhteen.
Molemmat esittivätkin tunnin aikana paljon kysymyksiä. Baker esitti kysymyksen äänestysikärajan laskusta ja oli tyytyväinen saamaansa vastaukseen. Hän itse uskoo, että nuoret olisivat innokkaita äänestäjiä ja sitä kautta myös äänestysprosentti nousisi.
Vihreät on ollut Bakerin suosikkipuolue jo pitkään. Saarinen taas on seurannut Kokoomusta ihan vain siksi, että hänen kotonaan kannatetaan sitä, mutta nyt hän sai myös omaa näkulmaa asiaan.
Eniten nuoria puhutti poliittisista kysymyksistä koulutusleikkaukset.
– Koulutuksesta ei pitäisi leikata yhtään. Se on tärkein polku nuorelle ja takaa pohjan kaikelle, Baker sanoo huolestuneena.
Saarinen on samaa mieltä. Hänelle koulutuksen merkitys on tullut entistä tärkeämmäksi Yhdysvalloissa viettämänsä vaihto-oppilasvuoden myötä. Siellä hän näki, kuinka eriarvoisessa asemassa oppilaat ovat, kun ei ole Suomen kaltaista koulutusjärjestelmää.
– Siellä on boarding schooleja ja day schooleja, joissa käy huonompiosaisia oppilaita. Itse kävin boarding schoolia. Siellä kaikilla on hyviä numeroita, mutta niitä oli myös tosi helppo saada, koska opetukseen panostettiin niin paljon. Parilla kurssilla meitä oli vain kuusi oppilasta ja saimme kysellä paljon ja saimme yksityisesti hyvät vastaukset, hän kertoo.
Janica Vilen
