Kaarinan lukiossa treenattiin tällä viikolla sähköisiä ylppäreitä varten. Sähköistymisessä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta abit myös jännittävät uudistusta aika tavalla.
KAARINA. Suomen lukioissa kirjoitetaan ensi maanantaina 19. syyskuuta klo 9 maantietoa sähköisesti. Kyseessä on ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe. Keskiviikkona 21. syyskuuta sähköisesti kirjoitetaan saksa ja perjantaina 30. syyskuuta filosofia.
Seuraavina vuorossa ovat ensi keväänä biologia, yhteiskuntaoppi ja ranska. Muutos alkaa niistä aineista, joita kirjoitetaan vähiten. Matemaattisten aineiden kokeet muuttuvat vihoviimeisinä, koska niiden tekeminen on sähköisesti vaikeinta. Kaikkien aineiden kirjoitukset muuttuvat sähköisiksi kevääseen 2019 mennessä.
– Ensi viikon kokeet tehdään koulun koneilla, mutta tulevina vuosina oppilaiden on pakko tuoda omat koneet, kun aletaan kirjoittaa pakollisia aineita, kuten äidinkieltä, jolloin kirjoittajien määrä moninkertaistuu. Se ei toisaalta ole ongelma, sillä jo nyt oppilailta edellytetään omien koneiden käyttöä kursseilla, kertoo Kaarinan lukion apulaisrehtori Pasi Kytöniemi.
Oppilaiden jännitys sähköisiä kokeita kohtaan näkyy esimerkiksi siinä, että keväällä sähköiseksi muuttuvaa biologiaa on tänä syksynä ilmoittautunut kirjoittamaan ennätysmäärä abeja.
– Onneksi meillä on ollut harjoituskokeita oppilaille, ja opettajille on pidetty pieniä katastrofiharjoituksia. ATK-tuki on koko ajan saatavilla, mutta kyllä YTL on tehnyt tästä tosi varman systeemin. Vastaukset tallentuvat koko ajan palvelimelle ja varapalvelimelle. Luotto on kova, mutta katsotaan, miten käy, Kytöniemi pohtii.
Sähköisyys tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia.
– Materiaali on paljon monipuolisempaa. Siellä voi olla monenlaista kuvaa ja videokuvaa. Ennen kysymyksiin liittyvän taustamateriaalin määrä oli hyvin tiukasti rajattu, Kytöniemi selittää.
Treeniä tietokoneella
Sähköisten ylioppilaskirjoitusten teknistä puolta harjoiteltiin Kaarinan lukion ATK-luokassa tiistaina 13. syyskuuta.
Abiturientti Aatu Kavalto on menossa ensi viikolla kirjoittamaan filosofiaa, eikä juuri jännitä kokeen teknistä puolta.
– Meillä on ollut tässä samassa järjestelmässä sähköisiä kurssikokeita filosofiassa ja historiassa. Uskon, että ylioppilaskokeessa ei vaadita sen enempää teknistä osaamista kuin kurssikokeissakaan. Suurin muutos onkin ehkä pisteytys. Nyt kokeessa on eri arvoisia tehtäviä, joista pitää valita, hän kertoo.
Pääosin hän on sähköistymiseen tyytyväinen.
– Esimerkiksi äidinkielen kirjoittaisin todella paljon mieluummin sähköisesti. Silloin olisi helpompi korjata virheitä, muokata kappalejakoja ja tekstiä ylipäänsä. Toisaalta kun käsinkirjoittaminen vähenee, myös käsiala huononee, hän pohtii.
Valmistautuessaan Kavalto on lukenut vanhoja ylioppilaskokeita ja yhtä sähköistä testikoetta.
Maantiedon valinta ensimmäiseksi kokeeksi kismittää
Maantiedon opettaja Johan Johansson on hieman näreissään siitä, että ensimmäisenä sähköistyi juuri maantiedon koe.
– Maantiedolta vietiin juuri resursseja ja toinen pakollinen kurssi poistettiin opetussuunnitelmasta. Silti maantieto on juuri se aine, johon kohdistuu kaikkein eniten uudistuksia. Kaikista reaaliaineista maantiedossa on varmasti eniten teknisiä vaatimuksia. Täytyy osata tehdä karttoja ja diagrammeja, selittää Johansson.
Kritiikki menee kuitenkin valtakunnalliselle tasolle ja opetussuunnitelmalle. Kaarinan lukiossa ollaan edelleen tarjottu oppilaille vapaavalintaisia kursseja ja esimerkiksi kertauskurssilla ollaan harjoiteltu paljon kirjoituksissa vaadittavia teknisiä taitoja.
Keväällä maantiedosta oli myös harjoituskoe.
– Siinä oli kolme osaa. Ensimmäinen tehtävä oli pakollinen kaikille. Yhteensä vastataan viiteen. Tehtävien vaikeusaste vaihtelee. Erilaisia aineistoja joutuu käyttämään hyväkseen aika paljon. Taustamateriaalia oli ehkä vähän liiankin paljon. Saa nähdä, miten oppilaiden aika riittää. Uskon, että rakenne tulee olemaan melko samanlainen kuin harjoituksessa, Johansson pohtii.
Vinkkinä abeille hän kannustaa kertaamaan opetussisältöjä.
– Kurssien sisällöt ovat pääasia. Tekninen puoli on vasta toisarvoinen asia. Jos sitä jännittää, kannattaa käydä YTL:n sivuilta katsomassa mallivastauksia, hän neuvoo.
Opettajat korjaavat edelleen
Opettajat tekevät kokeiden tarkistamisessa edelleen esityön.
– Ohjeistusta ei olla juurikaan saatu. Tavallaan tämä on nyt opettajillekin työläämpää, kun kaikki on uutta. Arvioinnissa täytyy varmasti pohtia sitä, kuinka paljon pisteytetään teknistä osaamista, Johan Johansson miettii.
Opettajilla on ollut mahdollisuus kommentoida sähköisten ylioppilaskokeiden kehittämistä pitkin matkaa.
Ylioppilaskirjoituksista luopumisesta käydään aika ajoin keskustelua.
– Siinäkin on omat pointtinsa, mutta tarjoaisin kuitenkin jotain tilalle, esimerkiksi jotain tutkielmatyyppistä. Ylioppilaskokeen etu on yhteismitallisuus, mikä on puolestaan palvellut jatko-opintojen hakuprosesseissa, Johansson kommentoi.
Janica Vilen
