Itämeren suojeluun liittyvää pilottitoimenpidettä, peltojen kipsikäsittelyä, kokeillaan syksyllä 2016 laajassa mittakaavassa 1550 hehtaarin kokoisella alueella Savijoella.
YMPÄRISTÖ. Savijoella Liedon ja Paimion alueella on käynnissä SAVE-hankkeen toteuttama mittava kipsinlevityskokeilu yhteistyössä 55 paikallisen viljelijän kanssa. Kipsiä levitetään syksyn 2016 aikana yhteensä 1550 peltohehtaarille. SAVE-kipsipilottia vetävät Helsingin yliopisto ja SYKE.
Hankkeen projektikoordinaattorina Helsingin yliopistossa toimivan Eliisa Punttilan mukaan SAVEn tavoitteena on kerätä kokemuksia ja käytännön tietoa peltojen kipsikäsittelystä laajamittaisessa vesiensuojelukäytössä. Lisäksi hankitaan lisätietoa kipsin vaikutuksista vedenlaatuun, vesieliöstöön, peltomaahan ja kasvustoon.
– Koska kipsi on osoittautunut aiemmissa tutkimuksissa lupaavaksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta, halutaan tällä pilottihankkeella selvittää sen soveltuvuutta laajemman mittakaavan vesiensuojelukeinoksi, siis käytettäväksi esimerkiksi koko Saaristomeren valuma-alueella parantamaan Saaristomeren rannikkovesien tilaa. Hankkeessa selvitetään myös, miten kipsin käyttö voitaisiin liittää maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään, Punttila sanoo.
Mittakaavaltaan ainutlaatuinen hanke
Punttila kertoo, että pilottihanke on laajuudeltaan ainutlaatuinen ihan globaalillakin tasolla.
– Kipsikäsittelystä on pienemmillä aloilla kuitenkin jo kokemusta. Nurmijärvellä toteutettu TraP-hanke (2008–2013) tutki kipsikäsittelyn vaikutuksia vedenlaatuun ja kipsikäsiteltävää peltoalaa oli 100 hehtaaria. SAVE-hankkeen pilottialueella kipsikäsittelyä ei ole tutkittu aiemmin, mutta alueella on kuitenkin levitetty kipsiä noin 100 hehtaarin alalle vuonna 2010, Punttila lisää.
Saaristomeren alueen peltojen kipsikäsittelyn valmistelut käynnistyivät John Nurmisen Säätiön johtaman NutriTrade-hankkeen EU:n Central Baltic -rahoituksella syksyllä 2015. SAVE-hankkeeksi nimetylle kokeilulle myönnettiin lisäksi keväällä 2016 hallituksen kärkirahoitus.
Itämeren hyväksi
Kipsikäsittely on mukana hankkeessa pilottitoimenpiteenä, jolla voidaan mitattavasti leikata Itämerta rehevöittävää ravinnekuormaa.
Syksyn 2015 aikana kipsipilotin toteutukseen etsittiin yhtenäinen ja tarkoitukseen sopiva peltoalue, joka löytyi Savijoen alueelta Varsinais-Suomesta Liedon, Paimion ja Auran kuntien alueelta. Sen jälkeen alkuvuodesta 2016 haettiin alueelta viljelijät, jotka olivat halukkaita kipsin levittämiseen omille pelloilleen, ja hoidettiin kipsin hankintaan ja logistiikkaan liittyvät käytännön järjestelyt.
– Kokeilu on viljelijöille maksuton, eli hanke kattaa kaikki kipsiin ja levitykseen liittyvät kulut. Kipsinlevitys tehdään hankkeen aikana kerran. Aiempien kokeilujen perusteella kipsin vaikutus kestää ainakin 4–5 vuotta, Punttila selventää.
Katariina Mäkinen-Önsoy
