Kaarinan Nuorisoteatterin Lintuhäkki kertoo huostaanotetun lapsen tarinan. Räppiä ja punkkia yhdistelevä näytelmä on tehty yhteistyössä lastenkodeissa asuvien nuorten kanssa ja kertoo myös heidän tarinoitaan ja tunnelmiaan.
TEATTERI. Kaarinan Nuorisoteatterin (KaNuTe) tämän syksyn näytelmä Lintuhäkki saa ensi-iltansa perjantaina 9. syyskuuta. Esitys yhdistelee teatteria ja räppiä punk-asenteella. Samalla se flirttailee symboliikan, runollisuuden ja anarkian kanssa.
Lintuhäkki kertoo Inkerin sanoin hänen perheeseensä huostaanotetun lapsen, Tilhin, tarinan. Tilhi haluaa olla vapaa merikotka ja lentää kaukana maailman merillä. Tie kulkee kotimetsistä sijaiskodin kautta laitokseen. Lastenkoti esitetään näytelmässä eläintarhana ja siitä tulee myös näytelmän nimi Lintuhäkki.
Näytelmään on kerätty inspiraatiota ja tarinoita pääkaupunkiseudun nuorisokodeista. Esityksen tavoitteena onkin tuoda esille lastensuojelun epäkohtia Suomessa.
– Käsikirjoitusta varten järjestettiin työpajoja, joissa nuoret puhuivat unelmistaan ja peloistaan. Sieltä tuli sekä tarinaan että biiseihin paljon tunnelmia, kertoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Karoliina Niskanen.
Paluu Kaarinaan
Muun muassa Turun kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa näytelleelle Niskaselle Lintuhäkki on ensimmäinen ohjaustyö. Niskanen on paitsi ammattinäyttelijä myös räppäri, joka tunnetaan nimellä Mc Pyhä Lehmä. Hän asuu nykyisin Helsingissä, mutta on kotoisin Kaarinasta ja viettikin KaNuTessa tiiviisti vuodet 2001–2008 ennen pääsyä Teatterikorkeakouluun.
– On ollut ihana paluumatka. Täällä on aina niin hyvä henki ja tekemisen meininki. Ja myös sellainen pieni rosoisuus ja kotikutoisuus on kiva piirre KaNuTessa. Silloin, kun itse olin täällä, meininki oli ehkä vähän villimpi. Nyt täällä tehdään joitain asioita ammattimaisemmin, Niskanen kommentoi.
Näytelmä on vahvasti musiikkipainotteinen.
– Räppiä on mukana paljon. Se on itselleni iso ja tärkeä juttu. Olen tehnyt räppiä veljeni kanssa pikkutytöstä asti, hän kertoo.
Tällä hetkellä Mc Pyhä lehmä tekee ensimmäistä soololevyään, duettolevyä Rauhatädin kanssa ja lisäksi vielä bändilevyä. Kaikilla kokoonpanoilla on hieman erityylistä räppiä:
– Rauhatädin kanssa tehdään sellaista kevyempää bailabaila-juttua. Soolotuotanto on runollisempaa, siinä on symboliikkaa ja myös poliittista sisältöä. Bändihomma taas on sellaista hippiräppiä, hän kuvailee.
Kun Niskanen oli nuori, tytöt eivät juuri räpänneet.
– Nyt sen asian eteen on tehty töitä ja nykyään tytöt eivät enää mieti, voinko räpätä, kun olen tyttö, hän iloitsee.
Niskasen kanssa musiikin näytelmään ovat säveltäneet Kaj Mäki-Ullakko ja Ville Pystynen. Sanoituksissa ovat urakoineet Niskasen kanssa vanhat kanutelaiset Kalle Niskanen ja Sam-Peter Hirvikangas sekä Kalle Lyytikäinen.
Paljon ensikertalaisia
Mukana produktiossa nähdään kaarinalaisia ja turkulaisia nuoria, tuoreita kasvoja, mutta myös muutama vanha kanutelainen, esimerkiksi räpin kolminkertainen Suomen mestari Mc Kajo, joka on myös ohjaajan veli.
Molemmat päänäyttelijät ovat KaNuTen lavalla ensimmäistä kertaa.
15-vuotias Leo Lindén näyttelee Tilhiä.
– Tämä on tähän mennessä suurin roolini. Aikaisemmin olen ollut lähinnä kesäteattereissa ja vähän pienemmissä rooleissa, hän kertoo.
Tilhi on näytelmässä mystinen hahmo, joka jää yleisöllekin vähän arvoitukseksi.
– Tilhi on vähän sisäänpäin kääntynyt ja pelkää näyttää, mistä unelmoi. Ja kun hän uskaltaa kertoa, hänelle nauretaan ja siten hän kovettuu, Lindén kuvailee hahmoaan.
17-vuotias Reeta Manninen nähdään näytelmässä Inkerinä.
– Olen harrastanut teatteria 10 vuotta. Olen myös soittanut viulua ja sitä kautta päädyin pop/jazz orkesteriin. Orkesterin johtaja keksi, että nyt aletaan räppäämään ja minä olin ainoa, joka sitä suostui tekemään. Kaikki Risto Räppääjät ja Cheekit ja Jope Ruonansuut on siellä tullut räpättyä, hän nauraa.
Juuri räppi innosti Mannisen hakeman mukaan Lintuhäkkiin.
– Kun luin Instagramista, että tämä on räppiä ja punkkia yhdistelevä kokonaisuus, tajusin, että tämä on mun juttu!
Myös näytelmän tuottaja Marcus Lindén on KaNuTessa ensikertalainen. Hän on toiminut aiemmin harrastajateattereiden ja pienten ammattiteattereiden tuottajana.
– Tykkään nuorten teatterin tekemisestä, koska nuoret ovat niin heittäytyviä, innostuvia ja mukavan ärsyttäviä, hän sanoo.
Oppipoika-menetelmä
KaNuTen uusi johtaja Heini Vahtera on tuonut teatteriin oppipoikamenetelmän, jota kokeiltiin ensi kertaa tässä näytelmässä. Sekä näyttelijät että työryhmä ohjaajaa, tuottajaa ja lavasterakentajia lukuunottamatta on koottu innokkaista nuorista. Valo-, ääni-, puvustus- ja lavastuspuolella nuorten tekijöiden tukena on ammattilaisia mentoreita, jotka tukevat nuorten työtä antaen heille tilaa tehdä asiat itse.
– Puvustuksessa ja valoissa varsinkin nuorilla on ollut homma niin hyvin hanskassa, ettei mentorin ole paljon tarvinnut puuttua, ohjaaja kehuu.
– Ja muita nuoria on helpompi lähestyä, jos haluaa kertoa oman mielipiteensä, Reeta Manninen jatkaa.
Janica Vilen
