Kaarinan kaupungin omistama Rauhalinnan kartano sijaitsee meren rannassa Saaristotien tuntumassa. Moni kaarinalainen nauttii Rauhalinnan kulttuurimiljööstä ja näkee sen kehittämisessä monia mahdollisuuksia. Meidän Rauhalinna -liike on perustettu herättelemään kaarinalaisia päättäjiä arvostamaan tuota kulttuuriperintöä.
KAARINA. Sunnuntaina 19. kesäkuuta perustettiin Meidän Rauhalinna-liike Kaarinassa Rauhalinnan kartanon kunnostamisen ja käytön edistämiseksi. Ryhmään liittyi jo samana päivänä 30 kaarinalaista. Nyt heitä on jo yli 70.
Liikkeen emännäksi valittiin Tarja Helenius ja isännäksi Hannu Soon, jotka esittelivät asiaansa myös Seutusanomille. Molemmat asuvat samassa rannassa Rauhalinnan kanssa.
– Kaupunki on antanut Rauhalinnan kartanon rapistua. Arvotalo on joutunut pahuuden valtaan, kun poliitikot riitelevät keskenään sen tulevaisuudesta. Nyt kaupunki on yrittänyt myydä sitä. Myyminenkin olisi helpompaa, jos talosta pidettäisiin huolta, he uskovat.
Huoli kartanosta heräsi Luonnonkukkapäivänä 19.6. kun alueella oli opastettu kierros. Kierroksen aikana he pääsivät tutustumaan kartanoon ja sen historiaan ja samalla reissulla he kauhistuivat vanhan talon huonokuntoisuudesta. Vesivuodot ovat Heleniuksen ja Soonin mielestä erityisen huolestuttavia. Heidän mukaansa vain välttämättömät korjaukset on tehty eikä niitäkään kunnolla. Niinpä kartanon katto on paikoin vuotanut ja tukkeutuneet rännit ovat aiheuttaneet vesivahinkoja. Ikkunoiden maalit ja kitit rapisevat pois. Komeat ulkoseinien koristepylväät ovat pahasti lahonneet alaosistaan. Kartano alkaakin olla surullinen näky monilta osin.
– Kun rakennus on kestänyt jo 170 vuotta, se kannattaisi pitää kunnossa, jotta maisemassa näkyisi ajan kerrostumaa. Nykyajan talot kestävät niin vähän aikaa, että tällaisista harvinaisuuksista kannattaisi pitää hyvää huolta, Helenius pohtii.
Tavoitteet ensi syksyssä
Meidän Rauhalinna -liike toivoo, että kartano kunnostettaisiin pikimmiten. He uskovat, että käyttötarkoituskin löytyisi helpommin, kun talo olisi kunnossa. Päärakennuksen lisäksi tilaan kuuluu monia muitakin rakennuksia.
– Emme ole vielä olleet yhteydessä kaupungin suuntaan, mutta haluamme herätellä päättäjiä kiinnittämään asiaan huomiota. Nyt päättäjät ovat kesälomilla, mutta syksyllä toivomme asiaan edistystä, Soon ja Helenius vetoavat.
– On vain avattava päättäjien silmät näkemään, millainen kulttuurihistorian, luonnonkauneuden ja mahdollisuuksien paikka Rauhalinna on, liike julistaa.
Kartanon lisäksi he ihannoivat Rauhalinnan ympäristöä.
– Vanha tammimetsä, ranta, purot ja luontopolut muodostavat hienon kokonaisuuden. Ja niiden keskellä kartano voisi olla hieno paikka järjestää juhlia ja tapahtumia, pohtii Helenius.
Soon on asunut alueella jo 28 vuotta. Helenius taas on muuttanut vastikään. Molemmat viihtyvät Rauhalinnan erityisessä luonnossa vapaa-ajallaan. Meidän Rauhalinna -ryhmä luonnehtii kartanoa puistolehtoineen Kaarinan Ruissaloksi.
Historiallinen paikka
Kaarinan kaupunki osti viisi vuotta sitten Rauhalinnan maat rakennuksineen. Kaupan yhteydessä tuli kaupungin omistukseen useita arvorakennuksia: arvokkain kaikista on Rauhalinnan kartano, joka on rakennettu 1800-luvun alussa.
Kartanon historia kytkeytyy Armfeltien sukuun. Kartanossa asui viimeksi vuoteen 1961 asti Auda Armfelt. Jo ennen hänen kuolemaansa kartano siirtyi keinosiemennysyhdistyksen omistukseen. Se kulkikin vuosikymmenet sonniaseman nimellä.
Kartanoa reunustavat tammet ja muut jalopuut sekä pähkinäpensaita kasvava rehevä lehto, mikä on toiminut aikanaan kartanon puistona. Sini- ja valkovuokkojen meri on kukinta-aikana upea. Kartanon rannassa on jäljellä kaksi isoa kivilaituria muistona höyrylaiva-ajasta.
Kaupunki on järjestänyt erilaisia ideakilpailuja kartanon käytön visioimiseksi. Kesäkuussa 2014 palkittiin parhaita ideoita, jotka olivat yrityskeskittymä, asuinalue, kansainvälinen kirjailijaresidenssi, vapaa-ajan viettopaikka, muistolehto, ekologinen ulkoilupuisto sekä perinnetaitajien ja käsityöläisten ITE-talo.
Alueella uusi kaava
Rauhalinnan alueen osayleiskaava on juuri hyväksytty. Aivan kartanon läheisyyteen on kaavoitettu kodit yli 1500 asukkaalle. Tällä hetkellä tehdään asemakaavaa talouskeskuksen ja Rauhalinnantien väliselle pellolle. Pientaloalueen asemakaava on jo valmis. Alue, jolla Rauhalinnan kartano ja muut suojellut rakennukset sijaitsevat, on vielä kaavoittamatta. Kaavatyö valmistuu vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava mahdollistaa kartanon alueelle sekä asuin- että liiketoimintaa, mutta tarkempia suuntaviivoja vielä odotellaan.
Janica Vilen
