100-vuotias Turun Moottorikerho isännöi tänä vuonna kahta kansallista kilpailua.
Turun Moottorikerho ry:n (TMK) perustamisesta on kulunut sata vuotta. Kesän endurokauden avaus ja TMK:n 100-vuotisjuhlakisa ajetaan Raisiossa 9. toukokuuta.
Suomen ensimmäisiä sekä samalla pitkäikäisimpiä moottoriurheiluseuroja edustava Turun Moottorikerho perustettiin 28. maaliskuuta 1926. TMK:n sata vuotta heijastelee suomalaisen moottoripyöräurheilun historiaa, mutta myös autourheilulla ja moottorikelkkailulla on ollut vuosikymmenien saatossa roolinsa seurassa.
TMK on suomalaisen moottoripyörä-, moottorikelkka- ja ATV-urheilun lajiliitto Suomen Moottoriliitto ry:n (SML) jäsen.
Niin SML:n kuin TMK:nkin perustamisen aikaan maailma oli vasta suhteellisen hiljattain rauhoittunut ensimmäisen maailmansodan myrskyistä ja yleinen liikenne alkanut Suomessa rauhakseltaan motorisoitua. Moottoripyörät olivat osa muutosta, vaikka vielä alkuun harvalukuisena. Kiinnostus moottoripyöräilyä kohtaan oli alkanut kasvaa myös harrastuksena ja kilpailumuotona. TMK oli rakentamassa suomalaista moottoriurheilukulttuuria ja levittämässä moottoriurheilun ilosanomaa yhdessä muiden varhaisten seurojen kanssa.
Toisen maailmansodan pakottaman moottoriurheilutauon jälkeen toiminta virisi Suomessa uudelleen eloon.
TMK:kin palasi järjestämään kilpailuja sekä kasvattamaan kuljettajia eri lajien pariin.
Moottoripyörien maarata ja jäärata olivat TMK:n ensimmäisiä lajeja, kuten myös maantietarkkuusajot. Nykyään ratamoottoripyöräilynä (road racing, circuit racing) tunnistettavan lajin esiaste, suljetun maantien TT-ajo (Tourist Trophy) nosti puolestaan vuosikymmenien saatossa TMK:n esiin valtakunnallisesti niin kuljettajien kilpailutulosten kuin kilpailujen järjestämisten osalta. 1930–1980-lukujen Ruissalon ajot Turun Ruissalossa ja Artukaisissa sekä Ruotsin Karlskogassa olivat tunnettuja kilpailutapahtumia – myös autojen osalta. 1950- ja 1960-luvuilla seura järjesti Turussa Itäharjun ajoja, jotka elävät nykyään keväisin näytösajojen muodossa, vaikkeivät enää TMK:n toimesta.
Turkulaisessa ja suomalaisessa moottoriurheilussa korostetun huomionarvoinen vuosi on 1972, jolloin Turun Moottorikerhon Jarno Saarinen voitti ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden. Lajin synkältä puolelta nousee puolestaan esiin Saarisen menehtyminen MM-osakilpailussa Italiassa seuraavalla kaudella. Turkuun haudatun Saarisen kunniaksi on nimetty tie Ruissalossa ja häntä esittävä näköispatsas löytyy Turun keskustasta Aurajoen rannasta. Turussa on myös yksityinen Jarno Saarisen museo.
Alastaron moottoriradalla on nähty useita TMK:n järjestämiä road racing -kilpailuja ja 1990-luvulla seura isännöi EM-motocrossiakin Alastarolla. Samalla vuosikymmenellä sekä 2000-luvun alussa ajettiin puolestaan kansainvälisiä kutsukilpailuja supercrossin muodossa monitoimihalli ja jääkiekkopyhättö Turkuhallin sisällä. Sataan vuoteen mahtuu lukuisia muitakin järjestettyjä kilpailuja sekä seuran jäsenten voittamia kotimaisia ja kansainvälisiä arvomitaleja.
Turun Moottorikerhon perustamisen taustalla oli tarve ja halu levittää järjestäytynyt moottoriurheilu Helsingistä Turkuun.
TMK:n eri historiikkien perusteella August ”Pappa” Aaltonen, Jussi Saksa, W. Landen ja nuorempi August Aaltonen olivat ensimmäisinä puuhaamassa moottorikerhoa alueelle. Turussa toimi jo Turun Työväen Moottoriseura, mutta Suomen Työväen Urheiluliiton jäsenyydessä toimintaan sisältyi ajanhengenmukaisia rajoituksia, joiden takia seura ei voinut palvella kaikkia moottoriurheilusta kiinnostuneita turkulaisia.
Turun Moottorikerhon 28. maaliskuuta 1926 tehdyn perustamispäätöksen jälkeen 15 jäsentä ilmoittautui uuteen seuraan ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Hans Spolander vuosina 1926-28. Ensimmäisen vuoden jäsenmaksu oli 10, toisen vuoden 15 ja vuodesta 1932 lähtien 30 markkaa.
Yhden historiikin kertoman mukaan Turussa järjestettiin Suomen ensimmäinen kilpailu moottorilla varustetuille kaksipyöräisille kulkuneuvoille jo 3. syyskuuta 1905. Pelkästään Turun Moottorikerhoa ajatellen, järjesti seura perustamisvuotenaan 1926 kahdet jäsentenväliset maantietarkkuusajot, mutta seuraavana kesänä jo avoimet maaratakilpailut 1000 metrin mittaisella, kuusiaidan ympäröimällä, maapohjaisella raviseura Turun Hippoksen raviradalla Kupittaalla.
Maaradalla kulkupelit perustuivat jokapäiväiseen ajoon tarkoitettuihin moottoripyöriin, joita muokattiin kilpailemiseen. Nykyaikaan verrattuna kenties erikoisena yksityiskohtana oli se, että ensin ajettiin sivuvaunullisilla pyörillä viiden ja kymmenen kilometrin kilpailut siten, että sivuvaunussa oli joko ihminen tai vähintään 50 kilon paino. Seuraavaan, kilometrin mittaiseen kilpailuun suunnattiin soolopyörällä irrottamalla sivuvaunu.
Talvella 1928 Turun Moottorikerho järjesti ensimmäiset kilpailunsa jääradalla ja vuonna 1931 olivat vuorossa ensimmäiset Ruissalon TT-ajot, jotka nousivat tunnetuksi perinteeksi koko valtakunnassa.
Jo vuotta aiemmin, 1930, alueelle oli perustettu kova kilpailijaseura Turun Moottorimiehet, mikä sai Turun Moottorikerhon tehostamaan toimintaansa. Turun Työväen Moottoriseuran toiminta puolestaan lakkasi samana vuotena, ja myöhemmin pysähtyi myös Turun Moottorimiesten taival.
Vuonna 1934 Turun Moottorikerho alkoi lisäämään jäsenistönsä teknistä tietoutta kuukausittaisilla luennoilla.
Vuonna 1936 juhlittiin seuran kymmenvuotista taivalta, josta Turun Sanomat uutisoi muun muassa seuraavasti: ”Turun Moottorikerho, muuan maamme voimakkaimmista moottoripyöräilijöiden yhteenliittymistä, täyttää maaliskuussa 10 vuotta.”
Sota-aikojen sekä poltto- ja voiteluainepulan hellittäessä otettaan Turun Moottorikerho isännöi Ruissalon TT-ajoja kahdeksan vuoden tauon jälkeen 1947. Pikku hiljaa Suomi elpyi ja moottoripyöräurheiluunkin saatiin uusia ajokkeja eikä vain vanhoja ja ruotsalaisilta kilpakumppaneilta lainattuja. Talvella 1948 TMK järjesti jäärata-ajot ja kesällä Ruissalon TT-ajot sekä vielä silloin vain moottoripyörille maantietarkkuusajot.
Speedwayn suosio oli kasvanut maailmalla, ja vuonna 1949 ajettiin Suomen ensimmäinen speedway-kilpailu lajin ensimmäisellä kotimaisella, 400 metriä pitkällä radalla, jonka Turun Moottorikerho rakensi Turun Hippoksen kilometrin mittaisen raviradan sisäpuolelle. Kyseisellä rata-alueella miteltiin niin speedwayn kuin maaradan SM-kilpailujen sekä speedwayn MM-karsintojen merkeissä 1940-70-luvuilla.
Vuonna 1950 TMK isännöi jo seitsemää kilpailua: Ruissalon TT-ajot, kansainväliset speedway-kilpailut, PM-kilpailu speedwayssä ja 1000 metrin radalla, ensimmäisenä Helsingin ulkopuolisena moottoriseurana nykyistä motocrossia edeltänyt scramble ja kahdet maantietarkkuusajot.
Suomen Moottoriliiton pääsihteeri Ville Salonen muistuttaa, että niin Turun Moottorikerholla kuin maamme muillakin ensimmäisillä moottoriurheiluseuroilla oli tärkeä rooli moottoriurheilutoiminnan levittämisessä.
Turun Moottorikerhossa on nykyään lähes 450 jäsentä.
Suurimpina lajeina maastomoottoripyöräilyn puolelta motocross sekä enduro. Seuralla on kummassakin aktiivista harrastus-, kilpailu- ja oheistoimintaa.
– Yleinen tunnelma on seurassa hyvä, mikä näkyy harrastajamäärässä. Olemme Suomen suurimpia kerhoja offroad-moottoripyörälajien kansallisten kilpailujen osallistujilla mitattuna. Meillä on monentasoista harrastajaa eikä kaikkien tarvitse välttämättä ajaa kilpaa. Enkä nostaisi ketään sen enempää jalustalle, vaan kaikki ovat samanarvoisia seuran näkökulmasta. Tuttu lausahdus on se, että kerho on yhtä kuin sen jäsenet. Jokaisen oman aktiivisuuden kautta löytyy kerhoon se sisäinen toiminta, jota harjoitetaan. TMK on nykyään vahvasti motocrossiin ja enduroon painottuva seura, mutta muidenkin lajien harrastajat ovat tervetulleita, Turun Moottorikerhon puheenjohtaja Pekka Pihlava kertoo.
Pihlavan mukaan on mielenkiintoista, kuinka erilaistakin harrastaminen on kahdessa lajissa. Motocrossissa harrastajat suuntaavat usein kilpailemaan ja asenne on helposti ”tosissaan tai ei ollenkaan”. Endurossa on puolestaan kilpakuljettajien lisäksi runsaasti omaksi ilokseen ajavia tai kevyemmin kilpailemiseen suhtautuvia kuljettajia.
Endurossa ajopaikat ovat Turun suunnalla hyvällä mallilla. Harrastajat pääsevät Raision moottorirata-alueen poluille ja Pihlavan mielestä mainitsemisen arvoinen suoritus on se, että Nousiaisiin on saatu avattua uusi ajopaikka tänä vuonna. Täysimittaisen motocrossradan puuttuminen alueelta ei puolestaan helpota harrastamista. Raisiossa on rata, mutta se on pieni eikä sitä ole hyödynnetty sen potentiaalin mukaan. TMK hallinnoi Säkylässä isompaa, hyvää harjoitusrataa, mutta sinne on Turusta jonkin verran matkaa eikä siellä voida järjestää kansallisia kilpailuja.
Säkylän rata on Pihlavan mukaan erittäin tärkeä harrastustoiminnan pyörittämisen kannalta.
– Seuramme suuntaa tulevaisuuteen vireän toiminnan saattelemana. Fokus pitää myös olla uusien harrastajien löytämisessä, koska sitä kautta lajeillamme on jatkuvuutta. Koen ylpeyttä ollessani näin pitkäikäisen kerhon puheenjohtaja. Seuratoiminta kohtaa nykyajassa haasteita nimenomaan toiminnan jatkumisen kannalta. Kaikki seurat tarvitsevat niitä talkoolaisia, jotka pistävät itseään likoon toiminnan eteen, Pihlava toteaa.
Turun Moottorikerhon tiedotus
Tiesitkö?
• Turun Moottorikerho isännöi tänä vuonna kahta kansallista kilpailua. Endurossa ajetaan naisten ja alle 20-vuotiaiden kuljettajien SM-osakilpailu sekä veteraanien Suomen Cup -osakilpailu Raision moottorirata-alueella lauantaina 9. toukokuuta. Motocrossin lasten, nuorten ja aikuisharrastajien kilpasarja MX-liigan osakilpailun TMK järjestää puolestaan Rauman Kuivassuon radalla viikonloppuna 1.–2. elokuuta. TMK tekee kesäkaudella myös yhteistyötä Vakka-Suomen Moottorikerhon ja Rauman Seudun Moottorikerhon kanssa motocrossajotapahtumien merkeissä.
