Raisiolainen Suomen Kuulosuojaus Oy tarjoaa yksilöllistä ja 100-prosenttista kuulosuojausta. Kuulovauriot ovat yleisin työtapaturma. Yli tuhannen ihmisen kuulo vaurioituu Suomessa työtehtävissä vuosittain. Yhteensä kuulovauriot ovat 30 % kaikista työtapaturmista. Suurin summa, jonka työnantaja on joutunut korvaamaan työntekijälle kuulon vaurioitumisesta on 133 000 euroa.
TERVEYS. Raision kaarella majaileva Suomen Kuulosuojaus Oy on tarjonnut yksilöllisiä ja 100-prosenttisesti suojaavia Cotral Labin kuulosuojaimia vuodesta 2013 asti. Tuote on kehitetty Ranskassa jo yli 20 vuotta sitten, mutta viimeisin teknologia otettiin käyttöön vuonna 2013, jolloin Suomen Kuulosuojaus Oy:n toimitusjohtaja Peter Lindström toi tuotteen myös Suomen markkinoille.
– Tämä on ainoa ratkaisu, jolla ihminen voi olla sataprosenttisesti suojattu, sanoo Lindström.
Kuulonsuojauksen asiantuntijat Sini Kasula ja Elina Joensuu käyvät yrityksissä paikan päällä teettämässä mallit suojaimille.
– Katsomme aluksi korvakäytävän. Jos asiakkaalla ei ole korvatulehdusta tai muuta estettä mallin teettämiselle, asettelemme korvaan pienen suojatupon, jossa on langat kiinni. Sitten pursotamme sinne valosmassan, joka kovettuu muutamassa minuutissa ja lopulta vedämme muotin ulos tupon kera, selittää Kasula.
Valoksen teon jälkeen mallit 3D-skannataan Raisiossa ja lähetetään tiedostona Ranskaan. Lopputuote tehdään 3D-laaserilla nestemäisestä kryliitistä, jonka valo kovettaa oikeaan muotoon. Kuulosuojaimet tehdään ilman manuaalista käsittelyä, mikä takaa parhaan mahdollisen tarkkuuden.
– Siksi se on myös todella mukava korvassa, ja lisäksi kestävä ja hygieeninen, sanoo Lindström.
Ahaa-elämyksiä
Kuulosuojaimet ovat saaneet käyttäjiltään äärettömän hyvää palautetta. 92 % käyttäjistä on ollut erittäin tai hyvin tyytyväisiä. Tyytyväisyys perustuu paitsi mittatilaustyön takaamaan mukavuuteen myös siihen, että suojaimissa oleva filtteri on säädettävissä yksilöllisiin tarpeisiin.
– Filtteri suojaa melulta aina, mutta silti suojaimien käyttäjä pystyy keskustelemaan vieressä olevan ihmisen kanssa tai vaikka puhelimessa. Tämä taas perustuu siihen, että ääni muodostuu erilaisista frekvensseistä. Puhefrekvenssin kuulosuojain päästää läpi ja suodattaa muut, selittää Lindström.
Monelle käyttäjälle onkin tullut ahaa-elämys uusien kuulosuojainten myötä.
– Melu häipyy, mutta puhe kuuluu – jopa paremmin kuin ennen, kun taustamelu on poissa, selittää Elina Joensuu.
Kuulovaurio on yleisin työtapaturma
Yli tuhannen ihmisen kuulo vaurioituu työtehtävissä vuosittain. Yhteensä kuulovauriot ovat 30 % kaikista työtapaturmista, mikä tekee niistä suurimman työtapaturmien aiheuttajan. Jos työpaikan melutaso on yli 80 desibeliä, täytyy tarjota kuulosuojaus. Jos melu ylittää 85 desibeliä, työnantajan täytyy myös valvoa, että suojausta käytetään.
– Melun vaaroille altistuu sitä nopeammin mitä kovempi melu on. Tunnin altistus 95 desibelin melulle vastaa kahdeksaa tuntia 85 desibelissä. Monet työkalut antavat yli 100 desibeliä. Sellaiselle melulle altistuminen asettaa kuulon vaaraan jo muutamassa minuutissa, muistuttaa Joensuu.
Kuuleminen on monimutkainen prosessi. Kuulohermossa korvan sisällä on noin 20 000 hiussolua.
– Ne ikäänkuin kasvavat nesteessä ja liikkuvat kuin ruoho tuulessa. Se on kuulemista. Jos altistuu pitkään melulle tai tulee jokin äkillinen kova ääni, hiussolut kaatuvat nesteeseen, eivätkä enää nouse ylös. Silloin puhutaan kuulon pysyvästä alenemasta, selittää Kasula.
Kuulon alenema on todella salakavalaa.
– Henkilö on voinut vaikka 20 vuotta altistua melulle, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Sitten kun hiussolut alkavat lakoamaan, moni menee kerralla, jolloin vaikutus tulee tavallaan hetkessä, jatkaa Joensuu.
Päivän mittaan tulee myös normaalia kuulon alenemaa, jolloin hiussolut painuvat, mutta nousevat ylös taas yön aikana. Hyvä esimerkki päivittäisestä kuulon alenemasta on autoradio. Päivän mittaan joutuu usein lisäämään radioon ääntä, mutta aamulla volumea täytyy hiljentää.
Melulla psykosomaattisia vaikutuksia
Kaikilla Suomen Kuulosuojauksen asiakkailla melutaso ei ylitä turvarajoja. Jotkut haluavat suojautua myös jatkuvalta huminalta, joka aiheuttaa stressiä. Ihmiset reagoivat meluun eri tavoin ja sillä voi olla myös psykosomaattisia vaikutuksia.
– Stressiä, päänsärkyä, hartiakipuja, listaa Kasula.
Eräässäkin tehtaassa nuori naishenkilö kärsi toistuvista migreeneistä käyttäessään kuppisuojaimia.
– Valettujen suojainten myötä migreeni poistui kokonaan, Kasula kertoo.
Kuuden vuoden käyttöikä
Suomen Kuulosuojaus antaa tuotteelleen kuuden kuukauden mukavuustakuun. Jos tuotteeseen ei ole tyytyväinen, asiakkaalle tehdään uusi. Lisäksi suojaimille luvataan kuuden vuoden käyttöikä.
– Itse suojaimet ovat niin kestävät, etteivät kulu käytössä, mutta ihmisten korvat kasvavat koko elämän ja siksi kuuden vuoden jälkeen käymme testaamassa, onko suojaus vielä 100-prosenttinen, Lindström kertoo.
Vaikka yksilölliset kuulosuojaimet joutuisi uusimaan kuuden vuoden välein, ne ovat silti edullisempia kuin muut vaihtoehdot. Kertakäyttöiset suojaimet tulevat kalliimmaksi jo kahdessa vuodessa. Kuppisuojaimissa hinnat ovat suunnilleen samoissa, mutta toki niihin joutuu vaihtamaan pehmusteita eivätkä ne ole yhtä mukavat.
– Lisäksi meidän suojaimet ovat turvallisemmat, sillä kuppisuojaimissa on riskinä kuulon eristäminen. Eräässäkin yrityksessä oltaisi voitu välttää kuolemantapaus, jos työntekijä olisi kuullut toisen avunhuudot. Suojelu on tärkeää, mutta kuuloa ei saa koskaan eristää! Siksi Ruotsissa suunnitellaankin radiollisten kuppisuojaimien kieltämistä työmailla, kertoo Lindström.
Kuppisuojaimien ongelma on myös se, että ne vuotavat helposti, jos käyttää samaan aikaan suojalaseja, ja monissa työpaikoissa on suojalasipakko.
Sopivat lähes kaikille
Suomen Kuulosuojauksen suojaimet sopivat lähes kaikille.
– Joskus esimerkiksi erityisen lyhyt korvakäytävä voi estää käytön, mutta pystymme tekemään valoksen, jos korvassa on vaikka luomi, asiantuntijat selittävät.
Kuulosuojaimet ja niiden filtterit sopisivat hyvin esimerkiksi soittajille, mutta Suomen Kuulosuojaus on keskittynyt markkinoimaan tuotettaan isoille yrityksille.
– Toki teemme suojaimia myös yksittäisille henkilöille, mutta silloin hinta ei ole niin kilpailukykyinen kuin isolle yritykselle tehtäessä, sanoo Lindström.
Janica Vilen
