Metsäseminaari kokosi Turun Linnasmäen opistolle metsien ja ilmaston eturivin asiantuntijoita viime viikolla. Metsänhoito puntarissa – ilmasto, metsät ja tulevaisuus -teemaisessa tilaisuudessa pohdittiin, miten metsien käyttö, hiilinielut ja ilmastotavoitteet voidaan sovittaa yhteen.
Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Jari Hynynen totesi, että kaksi kolmasosaa Suomen metsien kasvun lisääntymisestä on aktiivisen metsänhoidon ansiota. Tehokas uudistaminen, jalostettujen taimien käyttö ja oikea-aikainen hoito parantavat sekä kasvua että hiilensidontaa.
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi muistutti, että hiilinielujen perusta on elinvoimainen metsä.
– Hiilinielu toimii, jos puusto karttuu. Hyvin hoidettu metsä ja pitkäikäiset puutuotteet ovat tehokkaita ilmastotekoja, Kauppi kommentoi.
Apulaisprofessori Anna Lintunen korosti metsien monimuotoisuuden ja puulajikirjon merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Mhy Lounametsän johtaja Hannu Justen nosti keskustelussa esiin tarpeen selkeälle ja luotettavalle tutkimustiedolle maaperän hiilivarannoista.
– Tutkimuksissa on ristiriitaisuuksia, ja metsänomistajien on tärkeää tietää, mihin tietoihin voi luottaa, Justen sanoi.
Lounais-Suomen Mhy-säätiön asiamies Auvo Heikkilä puolestaan painotti, ettei hiilinielujen vahvistamisen kustannuksia tule sälyttää metsänomistajille:
– Toimet kuten kiertoajan pidentäminen tulee rahoittaa markkinavetoisesti hiilinielukaupalla, Heikkilä totesi.
Asiantuntijoiden yhteinen viesti oli selvä: metsien elinvoimaisuus ja ilmastohyödyt voidaan turvata vain pitkäjänteisellä, tietoon perustuvalla aktiivisella metsänhoidolla, jossa yhdistyvät hiilensidonta, puuntuotanto ja luonnon monimuotoisuus.
Aihe kiinnosti laajasti metsänomistajia ja metsästä kiinnostuneita niin Turun, Salon ja Loimaan seudulta. Yhteensä noin 160 ihmistä oli saapunut Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistys Mhy Lounametsän, Mhy Loimijoen ja Mhy Salometsän järjestämään tilaisuuteen.
Turun Seutusanomat
