Tansanian Morogoron apulaispiispa George Pindua vieraili Naantalissa

Livonsaarelaiset Veikko ja Irja Aro-Heinilä sekä Tansanian Morogoron apulaispiispa George Pindua Naantalin seurakuntatalolla 21. huhtikuuta. Kuva: Ragip Önsoy.

Hyötykasvipuutarha tihkukastelujärjestelmällä luo Tansanian Morogorossa sijaitsevan Kimbilio-turvakodin naisille edellytyksiä harjoittaa maanviljely-yrittäjyyttä ja tukea turvakodin toimintaa.

SEURAKUNTA. Lempäälän NMKY:n ja seurakunnan sekä naantalilaisten Irja ja Veikko Aro-Heinilän vieraaksi Suomeen saapunut Tansanian Morogoron evankelisluterilaisen hiippakunnan apulaispiispa George Pindua toi tulevaisuuteen luottavaisen tervehdyksen Kimbilio-turvakotiprojektista.

Ensimmäisen Suomen vierailunsa 18.4.–2.5. alussa Pindua kävi Lempäälän seurakunnan tilaisuuksien lisäksi muun muassa lukiossa. Hän tutustui myös Tampereella sijaitsevaan naisten ensi- ja turvakotiin, Hatanpään sairaalaan sekä Hattulassa Lepaan puutarhaopistoon.

– Keskiviikkona 20.4. saavuin Turun seudulle, jolloin ohjelmassa oli käynnit Turun tuomiokapitulissa ja Turun tuomiokirkossa. Livonsaaressa kävin Aro-Heinilöiden luona sekä Velkuan koululla. Lisäksi olen näiden päivien aikana vieraillut muun muassa Naantalin seurakuntatalolla tapaamassa paikallisia seurakuntatyöntekijöitä, Maskun lähetysjuhlassa, Eurajoella ja Säkylässä, Pindua listaa.

Hyötypuutarhasta tuottoa turvakodille

Puutarhatalouden alalta asiantuntemusta omaavan Pinduan omalle pihalleen kehittelemästä tihkukastelupuutarhasta jalostui idea toteuttaa turvakodin naisille vastaavanlainen puutarha, jossa he voisivat kasvattaa hyötykasveja.

– Puutarhassa kasvatettavien tuotteiden kuten tomaattien, kurkkujen, vesimelonien, paprikoiden, maissien ja sipulien myynnillä voisi tukea turvakodin työntekijöiden koulutusta ja kodin toimintaa yhdessä kylätalosta saatujen vuokratulojen kanssa, Pindua kertoo.
– Hyötykasvipuutarhan perustaminen Kimbilioon on työn alla, kunhan varoja on saatu kerättyä tarpeeksi. Se on erityisen tärkeä toimenpide, sillä meidän tulee kehittää toiminnan omavaraisuutta, jotta turvakoti voi toimia tulevaisuudessakin ulkopuolisen tuen loputtua, jatkaa Pindua.

Tihkukastelulaitteet omaan puutarhaansa hän tilasi Israelista.

– Laitteiston hankkiminen ei ole yksinkertaista tai halpaa, ja kasteluputket pitää vaihtaa viiden vuoden välein. Hyötypuutarhan pito on kuitenkin tuottoisaa ja tihkukastelujärjestelmä takaa sellaisten kasvien menestymisen, jotka eivät muuten kuivuuden takia kasvaisi, Pindua toteaa.

Turvakoti-hankkeen varainkeruu jatkuu

Pindua on ollut kiinteästi mukana koko Kimbilio-rakentamishankkeessa. Kimbilio on swahilia ja tarkoittaa turvapaikkaa. Hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa Morogoron naisten perusturvaa, myötä on tähän mennessä rakennettu mm. vartijan talo, kylätalo Ukumbi, turvamuuri sekä ensimmäinen turvakoti.

– Ensimmäinen varsinainen turvakoti rakennettiin pääosin vuosina 2014–2015. Tämä kahdeksan huoneen rakennus on tarkoitus saada käyttövalmiiksi vielä tämän vuoden puolella, Irja Aro-Heinilä enteilee.

Kimbilio-hankkeen äitihahmo Morogoron hiippakunnan lapsi- ja naistyön johtaja Ruth Mmari turvakoti Kimbilion edessä. Kuva Eeva ja Hari Kivelä.
Kimbilio-hankkeen äitihahmo Morogoron hiippakunnan lapsi- ja naistyön johtaja Ruth Mmari turvakoti Kimbilion edessä. Kuva: Eeva ja Hari Kivelä.

Hanke sai alkunsa Morogoron hiippakunnan lapsi- ja naistyön johtaja Ruth Mmarin 2011 syksyn vierailusta Lempäälän seurakunnassa. Hänen kertomuksensa tansanialaisten naisten heikosta asemasta sytyttivät sydämet turvakotiajatukselle.

– Kimbilio rakennetaan yhdessä Morogoron asukkaiden kanssa, ja paikallisena yhteistyökumppanina toimii Morogoron hiippakunnan naistyö. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2012, Aro-Heinilät sanovat.

– Maskussa sijaitsevan Lemun rukoushuoneyhdistyksen koordinoiman hankkeen ansiosta Kimbilioon saatiin vuosien 2013–2014 aikana rakennettua porakaivo. Puhdas vesi on vienyt koko hanketta eteenpäin, Aro-Heinilät lisäävät.

Hankkeen edistymisestä sekä varainkeruuseen osallistumisesta voi lukea Kimbilion nettisivuilta sekä Facebook-sivulta.

Katariina Mäkinen-Önsoy