As Oy Prikitta siirtyy maalämpöön ensimmäisenä kerrostalona Naantalissa

Maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmä koostuu kaivokentästä, poistoilman lämmöntalteenotosta katolla sekä lämpöpumppulaitteistosta lämmönjakohuoneessa. Kuvassa suoritetaan lämmönkeruuputkiston asentamista kaivoon Rototecin poraajien Petri Haklinin ja Jarkko Oksasen toimesta. Työmaahan tutustumassa Naantalin As Oy Prikitan hallituksen pj. Markku Leivo, joka kertoo lämmönjakojärjestelmän sopivan mainiosti vanhaan pannuhuoneeseen. Kuva: Ragip Önsoy.

Energiaremontti tuo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Leivon mukaan vuonna 1967 rakennetun Prikitan tähän päivään niin lämmityskuluissa kuin ekologisuudessa.

Maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmä hyödyntää maaperään, kallioon tai vesistöön varastoitunutta auringon energiaa. Lisäksi järjestelmässä hyödynnetään poistoilmasta kerättävää energiaa rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen. Järjestelmä muodostuu kolmesta osa-alueesta: lämmönkeruuputkistosta (energiakaivot ja poistoilman LTO), maalämpöpumpusta ja lämmönjakojärjestelmästä.

ASUMINEN. Naantalin Tuulensuunkadulla sijaitseva Asunto Oy Prikitta on kaupungin ensimmäinen kerrostalokohde, joka vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön. Poraustyöt talon sisäpihalla aloitettiin 4. huhtikuuta. Viimeinen eli kuudes reikä porattiin perjantaina 8. huhtikuuta. Seuraavaksi ovat vuorossa kaivuutyöt sekä hiljaisin osuus eli järjestelmän asennustyö. Hanke valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

– Poraustyöt saatiin valmiiksi oikeastaan päivän etuajassa, sillä alun perin olimme varanneet lauantainkin vielä poraukselle. Työ sujui odotettua nopeammin, sillä kallio on tarpeeksi lähellä, Rototecin poraaja Petri Haklin sanoo.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Leivon mukaan energiaremontti tuli ajankohtaiseksi, kun vuonna 2013 teetetty kunnossapitoselvitys toi tarpeen uudistaa putkistoja ja laitteistoja, jotka alkoivat olla tiensä päässä.

– Olisi joka tapauksessa pitänyt uudistaa lämmityslaitteistoa, joten aikamme pähkäiltyämme päädyimme vaihtamaan maalämpöön, joka oli eräs lukuisista vaihtoehdoista laskelmissamme, Leivo taustoittaa.

Urakoitsijana kohteessa toimii valtakunnallinen energia-asiantuntijayritys SENERA Oy, joka on toteuttanut maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmiä niin omakotitaloihin kuin suuriin kiinteistöihin, kuten rivi- ja kerrostaloihin sekä liike- ja teollisuuskiinteistöihin.

Asiantuntijat tukena hankkeen alusta loppuun

Seneran diplomi-insinööri Anna Luoman mukaan yrityksellä on ympäri maan noin 100 referenssikohdetta, joissa on maalämpö tai maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmä.

Maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmä kierrättää maaperässä ja poistoilman LTO-yksikössä 30 % etanoliliuosta. Kerätty lämpöenergia hyödynnetään käyttöveden- ja patteriverkon lämmitykseen.

– Energiaratkaisumme vähentävät ostoenergian tarvetta, koska järjestelmien käyttö perustuu uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Säästöjen suuruuteen sen sijaan vaikuttavat kiinteistön lämmitysenergian kulutus ja energian hinnoittelu, sekä tietysti valittu energiaratkaisu, Luoma selvittää.

Energiaratkaisut suunnitellaan aina kiinteistökohtaisesti.

– Järjestelmämme sopii sekä saneeraus- että uudiskohteisiin, joissa lämmönjakojärjestelmänä on vesikiertoinen lämmönjako, kertoo Luoma.

Energiaremonttiin voi ryhtyä milloin vain.

– Hanke alkaa aina kiinteistön kartoituksesta sekä kulutustietoihin perustuvasta järjestelmämitoituksesta. Urakkahinta vaihtelee kohteesta riippuen 100 000 ja 500 000 euron välillä, Luoma jatkaa.

Markku Leivo on tyytyväinen hankkeen vaivattomuuteen ja etenemistahtiin.

– Valitsimme Seneran aiempien näyttöjensä perusteella. Senera on tätä ennen urakoinut sekä maalämpö- että poistoilman LTO-järjestelmiä esimerkiksi Raisioon ja Kaarinaan. Meitä miellytti myös yrityksen tapa tarjota asiakkaalleen kokonaisvaltainen paketti aina toimenpidelupien hankinnasta sopimuksiin, suunnitteluun ja toteutukseen, Leivo toteaa.

Ei korotuksia vastikkeisiin

Kuva: Ragip Önsoy.
Kuva: Ragip Önsoy.

Markku Leivo laskeskelee, että remontti maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

– Vastikkeisiin ei tarvitse kajota, vaan maalämpö- ja poistoilman LTO-järjestelmän käytöstä saamamme säästö kattaa kuluja riittävästi käyttölainan takaisinmaksuaikana, kertoo Leivo.

Vuosihyötysuhde kasvaa, kun lämmitystarvetta ei ole lämpiminä kuukausina ja poistoilmasta saatava energia ladataan kaivoihin. Maalämpöpumppujen tekniikka ja ulkoinen taloautomaatiojärjestelmä sen sijaan tarjoavat mahdollisuuden tarkastella järjestelmän toimivuutta.

Kaukolämpösopimus jatkuu puolen vuoden irtisanomisajalla touko–kesäkuun vaihteeseen, jolloin maalämpöjärjestelmä saadaan kytkettyä päälle. Lämmityskatkoksesta informoidaan asukkaita hyvissä ajoin.

Leivo kuvailee taloyhtiötä pilottikohteeksi monella tavalla.

– Pari vuotta sitten oli hissiremontti sekä valaistuksen uusiminen led-tekniikkaan. Kaikki tekemämme uudistukset vievät kohti parempaa  asuinmukavuutta ja esteettömyyttä niin, että kustannukset kuitenkin pysyvät kurissa, Leivo lisää.

Loppukesästä taloyhtiössä alkaa putkiremontti.

Katariina Mäkinen-Önsoy