Samppalinnan Kesäteatteri: Bonnie&Clyde
Käsikirjoitus: Ivan Menchell
Sanat: Don Black
Musiikki: Frank Wildhorn
Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International.
Ohjaus ja suomennos: Jukka Nylund
Kapellimestari: Ville Myllykoski
Koreografia: Chris Whittaker
Lavastus: Mika Haaranen
Pukusuunnittelu: Heidi Wikar
Naamioinnin suunnittelu: Aki-Matti Kallio
TEATTERIARVIO.
Useimmat varmasti ovat joskus kuulleet Bonniesta ja Clydesta. Parivaljakon edesottamukset voivat olla pintapuoleisesti niin ikään monelle tuttuja, mutta se, miksi heistä tuli maailmankuulut rikolliset rakastavaiset, ei välttämättä ole niin laajasti tiedossa.
Turussa sijaitseva Samppalinnan Kesäteatteri marssittaa tänä kesänä lavalle hurjan kauniin versioinnin Bonnie & Clyde -musikaalista. Teos on hurja aiheensa puolesta ja kaunis Samppalinnanmäen miljöön ansiosta. Tuotannon ohjaajana ja suomentajana toimivan Jukka Nylundin versio tuo turkulaisnäyttämölle suomalaisen musiikkiteatterin kärkinimiä ympäri maata.
Suomessa ennennäkemätön Broadway-musikaali on jo itsessään spektaakkeli, mutta Nylundin tulkinta vie teoksen aivan uusiin ulottuvuuksiin. Samppalinnan pyörivän katsomon kyydissä pääsee uskomattomalle aikamatkalle, joka kuljettaa kokijansa ensin 1910-luvun Texasiin.
Katsojat pääsevät Bonnie Parkerin ja Clyde Barrowin mukana kurkistamaan heidän lapsuudessaan kokemiin vaikeuksiin. Hienosti roolityönsä hoitavat uudet kyvyt, nuoren Bonnien roolissa vaihtelevat Iina-Emilia Sokka ja Ethel Ånäs, sekä nuoren Clyden roolin omaksuneet Viljami Nurmi ja Ralf Nyberg.
Vastoinkäymiset seuraavat toisiaan ja maailmanhistorian kuuluisimpiin etsintäkuulutettuihin pareihin kuuluvan Bonnie & Clyden elämä päättyy aikaisin, 23.5.1934 poliisiväijytyksessä Yhdysvaltojen Louisianassa. Bonnie & Clyde on ikään kuin yksikkö – jota ei voi olla olemassa ilman toista osapuolta.
Musikaalissa palataan siis 90 vuoden takaisiin todellisiin tapahtumiin.
Vaikka paljon onkin vettä virrannut Aurajoessa noista ajoista ja tositapahtumaan perustuva tarina sijoittuu Yhdysvaltoihin, samaistumiskohtia on löydettävissä yhä tänä päivänä.
Eritoten tarinan teemat, ihmisyys ja tekojen motiivit, ovat hyvin aikaa kestäviä. Juonen pääosassa on ajankuva, suuri tyytymättömyys viranomaisiin ja taloutta kurittava lama.
Samppalinnan Kesäteatterin Bonniena upean roolityön tekee kaunisääninen Marketta Tikkanen. Lainsuojattoman Clyden roolissa Karlo Haapiainen on niin ikään vakuuttava. Kaiken kauheuden keskellä – ja ehkäpä juuri sen vastapainoksi – pari kinastelee siitä, miten päin heidän nimensä tulisi mediassa kirjoittaa. He osoittavat naiiviutta jakamalla nimikirjoituksia rikospaikoilla.
Herää ristiriitaisia tunteita: Miksi näistä kahdesta tuli niin kuuluisia, mitä he jo eläessään ja kuolemansa hetkellä olivat, ja miksi heitä muistellaan edelleen lähes sadan vuoden jälkeenkin. Samppalinnassa esitettävä musikaali ei kuitenkaan mässäile parin tekemisillä.
Erityismaininnan arvoinen on Clyden kanssa duettoonkin ryhtyvä Ted Hinton (Miko Helppi). Kaksipiippuisen Tedin roolista tekee hänen vaikea tilanteensa erottaa henkilökohtaiset tunteet poliisivoimien vaatimista velvollisuuksista.
Saarnaajan (Aleksi Aromaa) ääni soi upeasti enkelimäisen kuoron yhtyessä mukaan ylistyslauluihin. Eräänlaiseksi porukan äitihahmoksi kasvaa vahvasti uskonnollinen Blanche, jonka roolissa Maria Lund on eleillään ja äänenpainoillaan vertaamaton. Blanchen vastaparina on aviomies, Clyden veli Buck (Jonas Saari), josta aiheutuu paljon murhetta läheisilleen.
Pyörivä katsomo Samppalinnassa mahdollistaa sen, että koko kesäteatterin kaunista ympäristöä voi hyödyntää lavasteena.
Bonnie & Clyde -näyttämöteokselle ominaiset vauhdikkaat kohtaukset pääsevät oikeuksiinsa tällaisessa paikassa. Oikeilta 1900-luvun alun kulkupeleiltä näyttävät poljettavat lavasteautot tuovat hienon lisänsä teokseen, jossa ajetaan paljon.
Samppalinnan Kesäteatterissa saadaan tälläkin kertaa nauttia liveorkesterin soittamasta musiikista, joka paitsi säestää upeita lauluosuuksia, myös toimii tunnelman virittäjänä. Keskellä puistoa esitettävän teatterin valoista vastaa luonnon oma valosuunnittelija, joka tuo teokseen oman mausteensa – vallitsevasta säästä riippuen.
Koreografiat onnistuvat nappiin. Hieno oivallus ovat myös kylmiä väreitä aiheuttavat kohtaukset, joissa uhreiksi joutuneet hahmot jättävät maallisen muotonsa vaeltamalla kohti Samppalinnanmäen luontoa.
Arvio on kirjoitettu Samppalinnan Kesäteatterin Bonnie & Clyde -musikaalin ensimmäisen ennakkonäytöksen pohjalta. Huomionarvoista on, että ohjaaja voi ennakoiden perusteella vielä hioa esitystä ensi-iltaa varten.
Ensimmäisessä ennakkonäytöksessä oli mukana myös englanninkielisiä katsojia. Samppalinnan Kesäteatteriin odotetaankin suomalaiskatsojien lisäksi populaarikulttuurin ilmiöksi muodostuneen Bonnie & Clyde -musikaalin kansainvälisiä faneja.
Katariina Mäkinen-Önsoy
