Mietoisissa sijaitsevan Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin rakennuskanta on kokenut monia muutoksia vuosisatojen aikana.
MYNÄMÄKI.
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki 7. maaliskuuta päätöksen, jossa Mynämäessä sijaitseva Saaren kartanon rakennuskanta ja sitä ympäröivä puistoalue suojellaan rakennusperintölailla. Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen aloitteesta keväällä 2022. Mietoisten kunnanosassa sijaitseva kartano on ollut Koneen Säätiön omistuksessa vuodesta 2007 alkaen.
Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölaki, 498/2010) nojalla tehtävä suojelu kohdistuu rakennusten ulkoasun ja joidenkin rakennusten sisätilojen lisäksi rakennettuun viherympäristöön. Suojelupäätös ei vielä ole lainvoimainen.
Saaren kartano toimii nykyään taiteilija- ja tutkijaresidenssinä. Päärakennukseen on kunnostettu toimisto- ja majoitustiloja. Sivurakennukset ja renkitupa ovat majoituskäytössä. Muut rakennukset palvelevat residenssin toimintoja esimerkiksi harjoitus-, esitys- ja näyttelytiloina. Nykyinen toiminta on sovitettu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja Saaren kartanon alue tarjoaa hienot puitteet nykyiselle toiminnalle.
Pitkään jatkuneen asutuksen myötä Saaren kartanon alueella on rakennuksia eri ajoilta ja jäljellä on myös rakenteita keskiajalta lähtien.
Vuonna 1779 valmistuneen ja Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin suunnitteleman mansardikattoisen päärakennuksen klassistinen ulkoasu on hyvin säilynyt. Rakennuksen arvot perustuvat keskeissalipohjakaavaan sekä 1600-luvun holvikellareihin.
Vuonna 1770 valmistuneen keittiösiiven ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen lakeijasiiven lisäksi edustavaa asuinpiiriä täydentää ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisätiloiltaan erityisen hyvin säilynyt käymälä. Käymälän vanhimmat piirteet ovat 1700-luvulta. Muut suojellut rakennukset ovat vanha-aitta, vilja-aitta, piha-aitta, puutarhakellari, puutarhavaja, pesutupa, sauna, renkitupa, kärryvaja, Jaakopin lato, riihi, konehalli, kuivurirakennus ja navetta.
Jo 1500-luvulla muodostunut asuinpiiri on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa tähän päivään. Puutarhan, pihapiirin ja maisemapuiston sommittelu, rakenteet ja vanha kasvisto yhdessä tiestön kanssa ilmentävät alueen pitkää historiaa ja muodostavat arvokkaan rakennetun viherympäristön kokonaisuuden.
Saaren kartano on yksi harvoista säilyneistä kuninkaankartanoista.
Sen ainutlaatuisuutta lisää monivaiheinen omistus sekä valtion laitosten toiminta kartanossa. Saaren kartano siirtyi Joakim Flemingin omistukseen 1520-luvulla.
Everstinvirkatalona kartano toimi 1600–1700-luvuilla ja yhtenä tilan haltijana oli muun muassa Augustin Ehrensvärd, joka myös eli viimeiset vuotensa Saaren kartanossa. Aminoffien suku oli kartanon vuokralaisena vuodesta 1799 lähtien lähes 1940-luvun alkuun saakka. Moni tuntee Saaren kartanon myös Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeasemana, joka toimi kartanossa vuosina 1959–2005.
Koneen Säätiön aikana useimmat rakennukset on kunnostettu kokonaan tai osittain. Korjaukset on tehty säilyttävän korjaamisen periaatteiden mukaan ja niissä on huomioitu arkeologinen kulttuuriperintö ja muinaismuistolain edellyttämät toimenpiteet. Korjaukset on tehty Museoviraston ohjauksessa ja laajojen korjaustöiden yhteydessä kaikista rakennuksista löydetyt kerrostumat sekä kaikki työvaiheet on dokumentoitu huolellisesti kartanon arkistoon.
Katariina Mäkinen-Önsoy
